Chili säväyttää ja koukuttaa
Chilin ystävä keksii yhä uusia tapoja herkutella. Voimakkaan chiliruoan syöminen tuottaa mielihyvää, joka koukuttaa. Chilipalkojen tulinen polte saa nimittäin ihmisessä aikaan endorfiiniryöpyn.
Paprikakasvit ovat kotoisin Etelä-Amerikasta, jossa ihmiset ovat viljelleet ja jalostaneet niitä jo miltei 10 000 vuotta. Chilit kuuluvat tomaatin, munakoison ja perunan tavoin koisokasvien sukuun.
Chilit levisivät Amerikoista Kolumbuksen paateilla Espanjan kautta pohjoiselle pallonpuoliskolle 1500-luvulla.
Kapsaisiini tekee paprikoista chilejä
Kasvitieteellisesti chilin hedelmä on marja. Useimmiten hedelmiä kutsutaan paloiksi. Palkojen tulisuus johtuu kapsaisinoideista, erityisesti yhdisteestä nimeltään kapsaisiini. Eniten näitä polttavia yhdisteitä on vaaleissa siemenkiinnikkeissä.
Kapsaisinoidit sitoutuvat hermoston reseptoreihin, jotka tuottavat aistimuksen kivusta ja poltteesta. Tämä saa kuitenkin aikaan mielihyvää tuottavan endorfiinin vapautumisen, jolloin chileihin voi syntyä jonkinasteinen riippuvuus. Koska kapsaisinoidit ovat rasvaliukoisia yhdisteitä, poltetta ei voi lievittää vedellä. Parhaiten tulisuutta voi huuhdella suusta rasvaisilla maitotaloustuotteilla tai leivällä. Myös kädet on syytä suojata hyvin tulisia chilejä käsiteltäessä.
Kapsaisiinilla on todettu olevan joitakin terveyttä edistäviä ominaisuuksia. Se muun muassa kiihdyttää aineenvaihduntaa. Chileissä on myös runsaasti vitamiineja, erityisesti C- ja E-vitamiinia.
Chilien tulisuudet
Chilien tulisuutta mitataan Scovillen asteikolla. Puhdas kapsaisiini saa arvoksi 16 miljoonaa scovillea, kun taas makea ruokapaprika 0 scovillea. Tällä hetkellä tulisimpana chilinä pidetään Trinidad Moruga Scorpion -lajiketta, jonka tulisuus on noin 2 miljoonaa scovillea. Aikaisemmin tulisimpana lajikkeena pidetyn Habaneron tulisuus Scovillen asteikolla on noin puoli miljoonaa.
Kotikokille tutumpi tulisuusasteikko on 0-10. Habanero saa tällä asteikolla arvon 10, joten tulisemmat chilit saavat kympin perään vielä plusmerkkejä. Tulisuus ei kasva asteikolla tasaisesti, vaan arvojen 10 ja 9 välinen ero tulisuudessa on huomattavasti suurempi kuin arvojen 1 ja 2 välinen ero. Lajikkeen lisäksi tulisuuteen vaikuttavat kasvuolosuhteet lämpötilasta kasvualustaan. Yhden kasviyksilön eri palkojen tulisuudessa voi olla myös eroja.
Tunnetuimmat chililajit
Chili- ja maustepaprikat ovat jalostetuista chileistä tunnetuimpia ja laajimmin myös pohjoiselle pallonpuoliskolle levinneitä. Lajikkeista löytyy vaihtelua tulisista mietoihin ja isoista paloista pieniin. Tunnettuja lajikkeita ovat Jalapeño, Cayenne, Pepperoni ja Thai.
Karibialla yleisiin havannapaprikoihin kuuluu useita voimakkaasti tulisia chilejä. Pienikokoiset havannapaprikat ovat vaateliaita kasvatettavia, mutta niillä on hyvin tunnistettava oma maku. Lajin tunnetuimpia edustajia ovat Habanerot ja Naga Morichit.
Väli-Amerikasta kotoisin olevat pensaspaprikat viihtyvät kuumassa ja kosteassa. Laji on kuitenkin melko helppohoitoinen. Ylivoimaisesti tunnetuin pensaspaprikalajike on Tabasco.
Marjapaprikat ovat yleisiä lähinnä Etelä-Amerikassa. Useimmat lajikkeista ovat Ajeja, sillä Etelä-Amerikan espanjaksi paprika on ’aji’. Lajikkeita ovat muun muassa Aji Amarillo, Aji Cristal ja Lemon Drop.
Vaativien rokotopaprikoiden alkuperä on Andien vuoristossa. Viileät yöt tai jaksot saavatkin ne tuottamaan enemmän satoa. Palot ovat paksuseinäisiä ja muistuttavat pieniä omenia. Rocotot ja Canariot ovat lajin edustajia.
Chilit ruoanlaitossa
Chiliä saa tuoreena ja kuivattuna jauheena sekä rouheena. Tarjolla on myös erilaisia chilitahnoja. Käytä chilejä ruuanlaitossa, mausta sillä lihaa, kalaa, äyriäisiä, kasvisruokia ja salaatteja.
|
|
|
Pariloituja kampasimpukoitaja chilihilloa |
Thaimaalainen papaijasalaatti |
Thaimaalainen kurkkusalaatti |
|
|
|
|
|
|
Suomalaiset chilit kasvavat kasvihuoneissa ja kotona
Chilejä viljellään ammattimaisesti myös Suomessa muutamalla kauppapuutarhalla. Vaikka chilien käyttö suomalaisessa keittiössä on vielä melko pientä, kiinnostus chilejä kohtaan on jatkuvassa kasvussa. Chilipalkoja myydään tuoreina, mutta myös jatkojalostettuina tuotteina chilijauheista säilykkeisiin.
Suomesta löytyy runsaasti innokkaita chiliharrastajia, niin kasvattajia kuin syöjiä. Esimerkiksi Tampereella järjestettävät chilifestarit ovat keränneet useana vuonna yli 20 000 kävijää. Suomen Chiliyhdistyksen jäsenmäärä on myös kasvussa.
Viljelykasveina chilit eivät ole helpoimmasta päästä, mutta silti ne ovat innostaneet monia puutarhatöiden pariin. Lue chilien viljelystä lisää Kauppapuutarhaliiton sivuilta.
Chili on vuoden 2013 vihannes.
Lähde: Kotimaiset Kasvikset, Kasviteto
Kuvat: Colourbox, reseptikuvat SKOY
Leena Kalliokoski



Pariloituja kampasimpukoita
Thaimaalainen papaijasalaatti
Thaimaalainen kurkkusalaatti





Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous