Muu maa mustikka

Toreilla ja kaupoissa tulee aina vaan useammin vastaan suomalaiseen silmään poikkeuksellisen suuria mustikoita. Kyseessä on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva pensasmustikka, jota usein vertaillaan epäsuotuisasti metsämustikkaan. Nämä ovat kuitenkin kaksi täysin eri marjaa.

Jotkut vannovat metsämustikan nimeen, toiset taas pensasmustikan. Molemmissa marjoissa on hyvät puolensa. Terveyden kannalta molemmat marjat ovat hyvin pitkälti tasa-arvoisia: molemmissa on runsaasti kuitua ja vitamiineja sekä muun muassa kolesterolia alentavia fenolisia yhdisteitä.

Marjoja erottaa muukin kuin näkyvä kokoero. Maku on näissä kahdessa erilainen, sillä pensasmustikka on selvästi makeampi. Metsämustikoissa taas on oma aromaattinen ominaismakunsa, jota ei pensasmustikoissa ole.

Pensasmustikan etu on se, että sen säilyvyys on metsämustikkaa parempi. Luonnostaan antimikrobinen pensasmustikka ei homehdu yhtä helposti kuin metsästä löytyvä mustikka. Pakastamalla saa pensasmustikat säilöttyä parhaiten, eikä edes sulattaminen pilaa niiden rakennetta. Pensasmustikka on tuoreenakin metsämustikkaa kiinteämpi. Tämän takia pensasmustikka on erinomainen esimerkiksi kakkujen ja jälkiruokien koristeluun.

Mustikan syönnin sottaisuudesta murehtivia ilahduttaa pensasmustikan sisuksen vaaleus. Varsinkin lapsiperheissä pensasmustikka sopii syömistä harjoittelevalle pikkuväelle mainiosti, koska se ei tahraa kuten metsämustikka.

Sekä pensas- että metsämustikoista syntyy maistuvia herkkuja. Kokeile vaikka näitä mustikkaisia reseptejä:

Mustikka-mantelipirtelö	Mustikka-banaani-tiikerikakku	Ricottaskonssit ja mustikkaricottavoi
Mustikkamysli	Mummon mustikkakukko	Rapea mustikkakerma

 

Kuvat: Colourbox