Raisio nimesi kirjolohen Benellaksi
Raisio teki kirjolohesta brändin. Kaikki Suomessa myytävät kirjolohet eivät ole Benella-kirjolohia. Mikä tekee kirjolohesta Benellan?
Benella-kirjolohi on suomalaisten kasvattamaa kalaa. Kirjolohet ruokitaan Raisioaquan kehittämällä rehulla. Ruokintakonsepti on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa käytetään enemmän rypsiöljyä sisältäviä rehuja. Tämä säästää Raisioaquan mukaan merien hupenevia kalakantoja, sillä rypsiöljyllä korvataan rehuissa yleisesti käytettyä kalaöljyä. Vasta loppukasvatusvaiheessa rehu vaihdetaan kalaöljypitoisempaan rehuun, jotta varmistetaan kalan rasvahappojen olevan suositusten mukaisella tasolla. Suomen Sydänliitto ry on myöntänyt Benella-kirjolohelle Sydänmerkin.
Benella-kirjolohi tulee ensimmäiseksi myyntiin Stockmann Herkkujen palvelutiskeille. Stockmannin kalatiskit ovat Suomen toistaiseksi ainoat MSC (Marine Stewardship Council)-sertifioidut palvelutiskit. Lisätietoja MSC-sertifikaatista saa WWF:n sivuilta.
Kotimainen kasvatettu kirjolohi on WWF:n vihreällä listalla
Tutkijoiden, kalankasvattajien ja rehunvalmistajien kehitystyön tuloksena kalankasvatuksen ympäristökuormitus on puolittunut reilussa kymmenessä vuodessa. Suomalainen kasvatettu kirjolohi nousi myös vuonna 2014 WWF:n kalaoppaan vihreälle listalle.
Suomalaisten kalan kulutus kasvussa
Kalan kulutus on kasvanut tasaisesti Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomalaiset syövät kalaa keskimäärin 15 kg henkilöä kohden vuodessa. Tästä määrästä kotimaisen kirjolohen osuus on vain yksi kilo henkilöä kohden.
Raisioaquan teettämän kansallisen kalakyselyn mukaan joka toinen pitää kestävän kehityksen mukaisesti kasvatettua kalaa valinnan arvoisena. Kotimaisuus on tärkeä valintakriteeri 66 prosentille kalanostajista. Raisioaquan teettämän kalakyselyyn vastasi 1031 suomalaista elokuussa 2015.
– Tietoisuus kalan terveysvaikutuksista on hyvällä tasolla, mutta samalla tietoisuus kalaketjun kestävyydestä ja kotimaisen kalan merkityksestä on heikko. Kalojen kasvatuksella ja ruokinnalla voidaan merkittävästi vaikuttaa sekä terveellisyyteen että kestävyyteen. Tavoitteenamme on kasvattaa kotimaisen kirjolohen käyttöä sekä arki- että juhlaruokana, Raisioagron toimitusjohtaja Jarmo Puputti toteaa.
Nämä seikat vaikuttavat eniten kalan valintaan:
Tuoreus 92 %
Hinta 87 %
Tarjoukset 87 %
Ulkonäkö 86 %
Kotimaisuus 66 %
Kestävä kehitys 49 %
Eettiset tekijät 39 %
Lähde: Kansallinen kalakysely, Omnibus-tutkimus 2015, N:1031
Kuva: Mirva Kakko, Otavamedian kuva-arkisto
Teksti: Leena Kalliokoski
Ruoka.fi:n kirjolohireseptejä:
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous