Syökö lapsesi liikaa sokeria?

Jopa 80 prosenttia suomalaislapsista käyttää liian paljon sokeria. Sokeria syödään yli suositellun määrän jo 2-vuotiaana. Lapset ottavat mallia vanhemmistaan.

Päivän sokeriannos isosta jäätelötuutista

Ihmisen elimistö ei tarvitse lainkaan lisättyä sokeria ruokavaliosta. Esimerkiksi yhdestä isosta jäätelötuutista kertyy jo 7-vuotiaan koko päivän enimmäisannos, 40 grammaa sokeria, eli noin 15 sokeripalaa.

Ravintoaineiden saanti heikkenee

Tutkija, laillistettu ravitsemusterapeutti Aino-Maija Eloranta Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että lasten ravintoaineiden saanti heikkenee, kun sokeri kattaa liian suuren osan päivittäisestä energiasta.

– Mitä enemmän lapsen ruokavaliossa on sokeria, sitä vähemmän siinä on pehmeää rasvaa, ravintokuitua sekä useita vitamiineja ja kivennäisaineita, hän listaa tutkimushavaintoja.

Ravitsemussuositusten mukaan sokerin osuus päivittäisestä energian saannista saisi olla korkeintaan kymmenen prosenttia. Lapsilla saantisuositus ylittyy lähes koko lapsuusiän. Vain 1-vuotiailla keskimääräinen sokerin saanti pysyy alle suositellun maksimimäärän.

Eniten sokeria välipaloista ja juomista

Makeiset eivät tutkimuksen valossa ole sokerin suurimpia lähteitä, kuten voisi kuvitella, sillä niistä saadaan 9 prosenttia sokerikuormasta. Arjessa käytetyt sokeroidut juomat ja elintarvikkeet kerryttävät sokeria selvästi enemmän. 

Suurin yksittäinen sokerin lähde lasten ruokavaliossa on sokeroidut juomat, joista on peräisin viidennes lasten ruokavalion sokerista. Kotona ruuanvalmistuksen ja ruokailun yhteydessä lisätyn sokerin osuus on 18 prosenttia ja hapanmaitovalmisteiden kuten jogurttien ja viilien osuus 14 prosenttia.

Välipaloissa usein liikaa sokeria

Eniten sokeria saadaan välipaloista, joista tulee viidennes päivittäisestä sokerista. Aamupala kattaa noin 13 prosenttia sokerin saannista, lounas ja päivällinen molemmat noin viisi prosenttia.

Lapset saavat sokeria lisäksi ainakin kaakaosta, jäätelöstä, vanukkaista, leivonnaisista ja muroista. Hedelmät ja täysmehutkin ovat sokerin lähteitä, vaikkei niihin sokeria lisätäkään. Ne kattavat yhdessä noin yhdeksän prosenttia lasten sokerin saannista.

Janojuomaksi vesi

Eloranta neuvoo vanhempia kiinnittämään huomiota etenkin lasten juomavalintoihin. Tutkimukset osoittavat, että runsas sokeroitujen juomien käyttö on yhteydessä lasten ylipainoriskiin sekä metabolisten riskitekijöiden kasautumiseen. Toistuvasti päivän mittaan nautitut makeat juomat ovat riski myös hammasterveyden kannalta.

– Paras ja suositeltavin janojuoma on vesi. Ruuan kanssa hyviä valintoja ovat maito ja piimä, Eloranta muistuttaa.

Vanhempien omilla valinnoilla ja esimerkillä on vahva vaikutus lapsiin. Tämä selvisi Itä-Suomen yliopiston lasten liikunta ja ravitsemus –tutkimuksessa, jossa lapsilta kysyttiin, mikä heidät saisi vähentämään sokeroitujen juomien kulutusta.

– Suurin osa lapsista arveli, että voisi juoda vähemmän mehuja ja limsoja, jos vanhemmat itse joisivat ja ostaisivat niitä vähemmän, Eloranta kertoo.

Lähde: Ruokatieto

Kuvat: