Ruoka

Terveisiä Kreetalta

Teksti:
Anna.fi

Tutkimusten mukaan pitkän ja terveen elämän salaisuus saattaa hyvinkin piillä Välimeren ruokavaliossa. Osansa on varmaan myös auringolla ja turkooseilla laineilla, joista sopii haaveilla vaikkapa ruokatoimittaja Suvi Rüsterin horiátikin äärellä.

Horiatiki

Broileri-horiatiki

Kreetalainen ruokavalio ei ole tietoisesti kehitetty dieetti. Se perustuu saaren perinteiseen kansankeittiöön ja jäljittelee tapaa, jolla kreetalaiset laittoivat ruokaa vielä 30–40 vuotta sitten. Se, miksi pienen Välimeren saaren ruokavalio on herättänyt niin paljon huomiota, on sen asukkaiden terveydentila.

Sitkeähenkisistä kreetalaisista kiinnostuttiin jo 60-luvulla. Tuolloin Pohjois-Karjalan sydän- ja verisuonitautiluvut olivat koko maailman kauhistelun kohteena, kun taas Kreetalla sydäntautikuolleisuus oli niin harvinaista, ettei saarella ollut edes sydänlääkäreitä. Mikäs siellä on auringon alla lekotellessa, tuumaa tähän suomalainen; leppoisa elämä ja jokapäiväiset nokoset pitäisivät ke net tahansa vetreämpänä. Kreetalaisen ruokavalion terveysvaikutuksia on kuitenkin tutkittu myös viemällä ruokavalio pois alkuperäisestä ympäristöstään. Eräs tällainen tutkimus tehtiin 600 infarktipotilaalla Ranskan Lyonissa, mutta se oli lopetettava kesken jo reilun vuoden päästä. Syy oli moraalinen: havaittiin, että kreetalaista ruokavaliota noudattavat voivat olosuhteisiin nähden varsin mainiosti ja tutkittavien rivit olivat harvenneet vain kolmella. Toisaalta taas verrokkiryhmää, joka noudatti American Hearts Associationin tieteellisesti kehittelemää ruokavaliota, oli kohdannut 16 kuolemaa, joista puolet oli äkillisiä.

Kreetalla esiintyy edelleenkin vähemmän sydän- ja verenkiertoelinten sairauksia kuin muualla. Yksi tuoreimmista tutkimuksista on syksyllä 2005 julkaistu tohtori Denis Laironin tutkimus, jossa selvitettiin vähärasvaisen ruokavalion ja toisaalta Välimeren ruokavalion vaikutusta sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin. Useimpien koehenkilöiden paino laski merkittävästi jo kolmessa kuukaudessa. Vähärasvaista ruokavaliota noudattaneiden kolesteroli laski yhdeksäl lä prosentilla, Välimeren ruokavaliota noudattaneilla peräti 15 prosentilla.

Kreetalaisen ruokavalion on todettu myös vähentävän riskiä sairastua useimpiin syöpiin, diabetekseen, osteoporoosiin ja erilaisiin allergioihin. Se laskee myös verenpainetta ja huonoa kolesterolia, nostaa vastustuskykyä sekä estää dementoitumista ja Alzheimerin tautia.

Kreetalainen ruoka on tyypillistä Välimeren ruokaa, mutta tietyin paikallismaustein. Sille on tyypillistä laadukkaan paikallisen neitsytoliiviöljyn runsas kulutus, palkokasvit, täysjyväviljatuotteet kuten leipä ja korput, sekä hedelmät ja vihannekset; kreetalainen saattaa popsia yksinomaan vihanneksia puoli kiloa päivässä. Lihaa käytetään vähemmän kuin perinteisesti Välimeren maissa, maitotuotteita ja alkoholia maltillisesti. Makeaa syödään harvoin, ja sokeri korvataan usein hunajalla. Ruoka on paitsi terveellistä, myös herkullista. Maukkauden salaisuus näyttää olevan tuoreissa raaka-aineissa. ”Myös kypsennys menetelmät ovat kevyitä ja raaka-aineita helliviä. Kaikkea ei siis paneroida, vaan pyritään raikkaaseen lopputulokseen”, Suvi toteaa.

Kreetalaista ruokaa tekevien kannattaa varautua siihen, että suurin osa kauppareissusta vietetään hedelmä- ja vihannesosastolla. Koska kreetalainen suosii lähiruokaa, makuja pääsee lähimmäksi luomutuotteilla. Esimerkiksi luomutomaattimurska on Suvin mielestä ”aivan eri kamaa kuin tavallinen”. Villivihannekset jäävät haaveeksi, mutta muuten tavallisilla supermarketin tuotteilla pääsee lähelle aitoa lopputulosta. ”Ruoka tosin maistuu Kreetalla tietysti paremmalle, puolet nautinnosta tulee ympäristöstä ja maisemista”, Suvi huokaa.

Oliiviöljyhyllyllä kannattaa Suvin mukaan satsata kahteen pulloon: extra-neitsytoliiviöljyyn salaatteja varten ja toisaalta edullisempaan perusoliiviöljyyn, joka sopii paistamiseen. Hän kertoo, että extra-neitsytoliiviöljy menee paistettaessa hukkaan, koska sen maku muuttuu kitkeräksi.

Sitruuna-fenkolikala

Sitruuna-fenkolikala

Kreetalaiseen ruokavalioon kuuluu kalan syöminen muutaman kerran viikossa. Kreetalaiset käyttävät myös paljon fenkolia; sen uskotaan muun muassa rentouttavan, edistävän ruoansulatusta, ehkäisevän tulehduksia ja poistavan nestettä. Suvi valitsi sitruuna-fenkolikalaan siikaa, mutta mikä vain vähärasvainen valkolihainen kala käy. Sitruuna-fenkolikala on näyttävä uuniruoka. Kreetalaiseen tapaan kala tuodaan kokonaisena pöytään.

”Tässä ohjeessa kala pitää suomustaa, sillä pintaan tulee hunajainen glaseeraus. Kalan voisi tarjoilla vaikka tarjoiluvadilta, jolle on levitetty yrteillä maustettua, keitettyä ohraa. Ja jos haluaa tehdä jonkun kastikkeen, niin tsatsiki sopii tähän hyvin”, Suvi ideoi.

Uudistettu versio kreikkalaisesta salaatista, horiátikista, kruunataan timjamihunajalla. Pohjana oli ajatus tyypillisestä kreikkalaisesta salaatista, josta Suvi päätti tehdä astetta ruokaisamman. Muuntelumahdollisuuksia on paljon – salaattiin voi käyttää niitä vihanneksia, mitä milloinkin on saatavilla. Fetan voi korvata vuohenjuustolla, kastikkeen hyvällä viinietikalla.

Myös oliiveissa on eroja. Kalamataoliiveja saa lähikaupoistakin, ja niistä saa oikean väli merellisen maun ja näön salaattiin. Kreetalla hunajaa ja yrttejä käytetään vähän joka paikassa, niinpä myös salaatti kruunataan niillä. Timjamihunajassa marinoidut oliivit sopivat myös pikkusuolaiseksi sellaisinaankin tai osaksi napostelulautasta. Kun salaatin vielä täydentää täysjyväleivällä, siitä tulee kunnon ateria.

Suvin resepteistä löytyvän tomaattisen munakoiso-kikherne -kastikkeen idea syntyi tyypillisten kreetalaisten käyttämien raaka-aineiden yhdistämisestä. Herneet ja pavut, tomaatit ja mausteista yrtit ja kaneli ovat niin ikään tyypillisiä välimerellisiä ainesosia. Kikherneet taas ovat yksi kasvikunnan parhaista proteiinin läheistä. ”Ja munakoiso on Välimeren maissa megasuosittu vihannes”, Suvi muistuttaa.

Munakoisokastike

Tomaattinen munakoisokikhernekastike

Munakoison käyttö ei ole vaikeaa, vaikka se kannattaakin itkettää. Suvi kertoo, että jos suolalla itkettäminen tuntuu monimutkaiselta, kitkeryyden saa munakoisosta muutenkin: sen voi myös viipaloida ja paahtaa uunissa. Koko kastikkeen maun pyöristää pieni määrä sokeria. Sitä tarvitaan, kun kastikkeessa on paljon tomaattia. Vaihtoehtoisesti pyöristyksen voi tehdä hunajalla.

Suvin mielestä reseptissä mukavinta on helppous ja muunneltavuus. ”Tämä on nopeatekoinen ja edullinen ruoka. Ja tomaattikastiketta voi käyttää vaikka pohjana muille kastikkeille.”

Hunajajogurtti

Hunajajogurtti ja hedelmiä

”Ihan parasta Kreetalla on tuore, paksu jogurtti ja hunaja”, Suvi muistelee. Hunajaista jogurttia nautitaan Kreetalla etenkin aamiaisella tai välipalana. Suvin hunajajogurtti ja hedelmät sopivat myös jälkiruoaksi. Hedelmiä voi vaihdella vapaasti omien mieltymysten mukaan. ”Kaupoissa on erilaisia vähärasvaisia jogurtteja, ja hunajavalikoimastakin löytyy kevythunaja Mieleinenhunajaperheestä. Siihen on lisätty kuituja ja se sisältää vähemmän energiaa kuin tavallinen hunaja”, Suvi vinkkaa.

Munakoison itketys

Munakoison itketys

1. Huuhtele munakoiso ja leikkaa reiluiksi kuutioiksi.

Munakoison itketys

2. Nosta munakoisot kulhoon ja ripottele pinnalle suolaa. Sekoita ja anna nesteen irrota noin 10 minuuttia.

Munakoison itketys

3. Kuivaa munakoisojen pinnalle tihkunut neste talouspaperilla painellen.

Munakoison itketys

4. Kuullota munakoisokuutiot oliiviöljyssä kullanruskeiksi.

Kokeile kreikkalaista ruokavaliota

Haluatko kokeilla, miltä tuntuisi elää kreikkalaisittain? Aloita elintapamuutos vaikkapa tästä! Kreikan hyvinvointi- ja terveysministeriö on laatinut kreikkalaisesta ruokavaliosta ravintokolmion, johon on koottu sen tärkeimmät periaatteet. Ruokavalio on hyvin sovellettavissa myös Suomen oloihin.

Joka päivä: paljon kokojyvätuotteita: täysjyväleipää, tummaa riisiä, täysjyväpastaa; 3 pientä annosta hedelmiä, 6 pientä annosta vihanneksia, neitsytoliiviöljyä (kohtuudella, mikäli tavoitteenasi on myös hallita painoa!), 2 pikkuannosta maitotuotteita, lasi viiniä, liikuntaa

Joka viikko: 5-6 pikkuannosta kalaa, 4 pikkuannosta lintua, 3-4 pikkuannosta oliiveja, palkokasveja ja pähkinöitä, 3 pikkuannosta perunaa, 3 pikkuannosta kananmunaa, 3 pikkuannosta makeata

Joka kuukausi: 4 pikkuannosta punaista lihaa

Lähde: Merja Tuominen-Gialitaki: Kreetalaisen keittiön salaisuudet, 2007, TAMMI.

Ohjeet:

Broileri-horiatiki
Sitruuna-fenkolikala
Tomaattinen munakoisokikhernekastike
Hunajajogurttia ja hedelmiä

Teksti: Emma Suominen
Reseptit: Suvi Rüster
Kuvat: Elvi Rista ja Petri Blomqvist

X