Vinkit 25.5.2012

Raparperi avaa kesän satokauden

Teksti: Sirpa Hammarberg

Raparperi rouskuu jo sanana suussa ennen kuin sitä ehtii edes maistaa. Se saa veden herahtamaan kielelle ja odotuksen kesäisestä kiisselistä tai pullavasta piirakasta. Innokas säilöjä pääsee keittelemään monenlaisia hilloja ja mehuja, ja malttamattomimmat vain ryöppäävät raparperin pikaisesti kesäiseen salaattiin.

Punaisia raparperijuomia pulloissa ja laseissa

Raparperista saa monenlaisia herkkuja

Raparperin kirpakkuus taipuu sokerin avulla raikkaiksi juomiksi, perinteisiksi piirakoiksi ja ihaniksi kiisseleiksi. Siitä saa säilömällä kauniita hillokkeita ja hyytelöitä talven varalle. Raparperin seuraksi kypsyvä mansikka on sen juhlava ja makoisa liittolainen. Perinteinen raparperipiirakka tarjotaan kylmän maidon kanssa, kiisseli kermavaahdon kera.

Raparperi taipuu mainiosti grilliherkkujen lisäkkeeksi. Kannattaa kokeilla vaikkapa raparperista tehtyä salsaa. Raparperin hapokkuus toimii myös kypsentävänä elementtinä marinadeissa esimerkiksi possun kanssa.

Raparperin varret säilyvät jääkaapissa +2-+5 asteen lämpötilassa. Varsi on tuoreena mehevä ja kiinteä sekä hienosyinen. Liian paksut varret voivat olla puumaisia. Varsista kuoritaan pintakerros vetämällä se ohuina suikaleina pois. Varret ovat väriltään vihreitä ja punertavia.

Raparperia maljakossa ja raparperihillokkeita kolmessa kulhossa

Raparperista saa kaliumia ja C-vitamiinia. Raparperin happamuus johtuu sen hapoista: se sisältää runsaasti sitruunahappoa sekä oksaalihappoa. Siksi raparperin kanssa kannattaa nauttia maitotuotteita, joiden sisältämä kalkki tekee oksaalihapon vaarattomaksi. Lehtiä ei pidä käyttää ruoaksi, mutta ne sopivat kesäpöytään komeiksi tableteiksi.

Raparperi on pihan monivuotinen komistus

Pihamaalla raparperi tuottaa satoa monta vuotta. Se tekee myös komean valkoisen kukinnon. Jos satoa haluaa hyödyntää, ei kannata antaa raparperin kukkia. Kymmenen vuoden jälkeen sadon tuotto heikkenee, joten raparperia kannattaa lisätä jakamalla.

Raparperi viihtyy parhaiten aurinkoisella paikalla, ravinteikkaalla ja mullan- ja hiekansekaisella maalla, ja sitä kannattaa kastella kuivina aikoina runsaasti. Sato kerätään ottamalla lehtiruodin tyvestä kiinni ja kiertämällä napakasti, että varsi irtoaa.

Raparperinvarsia

Raparperi on kotoisin Keski-Aasiasta

Tatarkasvien heimoon kuuluva raparperi (rheum rhabarbarum) on vanha lääkekasvi. Se tunnettiin Kiinassa jo 2700-luvulla eaa. Nimensä rhabarberium se on saanut roomalaisilta, jotka toivat sitä lääkkeeksi Volgaa, raakalaisten jokea pitkin.

Raparperin viljelystä Euroopassa on ensimmäisiä havaintoja 1600-luvun alun Italiasta. Myöhemmin sitä alettiin viljellä myös muualla Euroopassa, ja ruoaksi sen varsia alettiin käyttää 1700-luvun lopulla. Ensimmäisenä raparperia käytettiin ruoaksi tiettävästi piirakantäytteenä.

Raikkaita raparperireseptejä:

Raparperikiisseli
Pehmoinen raparperipiirakka
Raparperipiirakka
Possuvartaat ja raparperisalsa
Raparperimojito
Raparperikuohujuoma
Keikauskakku raparperista
Raparperi-marjamehu

Kuvat: Norman Ojanen ja Mirva Kakko

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi