pohdintaa

kummeus

28.8.2018 Teksti: Sara Parikka

Kommentti: Ootko ikinä postannu kummiudesta, sen merkityksestä jne? :) En tarkota et pitäis kummilasten nimiä tai mitään sellasta kertoa vaan ylipäätään, et montako kummilasta teillä on ja mitä kummius just teille merkitsee jne.. Tuntuu et nykyään kummius on ihan ”pakollinen muodollisuus” monille ja yhteydenpito on vain joulu-ja synttärilahjat.. Te kuitenki ilmeisesti vietätte paljonki aikaa tasapuolisesti kummilastenne kanssa..? :)

 

Moikka! <3 Mielettömään saumaan tuli tuo kommentti, kun juuri olimme samana viikonloppuna saamassa kolmannen kummilapsen. Olen aina toivonut kummilasta ja saimme ensimmäisen perhepiiristä juuri ennen Matildan syntymää. Toinen kummilapsi suotiin, kun ystäväperheemme sai vauvan 2016 ja pääsimme iloksemme hänen kummeiksi. Nyt viime sunnuntaina saatiin kolmas kummilapsi, kun ystävämme ja Mimosan kummmit saivat aivan ihanan pienen pojan<3.

En koskaan voisi ajatella, että onpas mulla paljon kummilapsia, tai että nyt en kyllä halua enempää.. :D Jotenkin oon niin lapsi rakas, että ihan mieluusti ottaisin lisää hemmoteltavia pieniä. Toki vielä konkreettinen tekeminen kummilasten kanssa on jäänyt aika vähäisälle ja nähdään lähinnä aina vanhempien kera. Ollaan muutaman kerran hoidettu kummilapsia, mutta vielä sellaista yhteistä tekemistä tai traditiota ei ole päässyt muodostumaan. Tähän olisikin muuten kiva saada vinkkejä, jos teiltä löytyy!? Olisi ihanaa viedä vaikka joka vuosi kummilapsi johonkin spessuun juttuun tai tehdä jotain erityistä yhdessä. :) Ehkä tärkein ajatus meillä on kummilapsia ajatellen se, että ovemme on heille AINA auki. Tietysti myös muille lähipiirin lapsille, mutta erityisesti pidämme silmällä näitä meille suotuja kummilapsia. <3

Tiedän itse äitinä miten herkistävää ja isoa on pyytää läheistä kummiksi lapselleen. Se on niin herkkää, arvokasta ja tärkeää.. Tai ainakaan mä en vaan jotenkin osaa suhtautua asiaan kepeästi. Silti koen, että vastuu kummilapsen ja kummin suhteesta on molemmilla. En ikinä ole olettanut, että tyttöjen kummit kävisivät aina meillä, lahjojen kera ja että suhde olisi ainostaan heidän vastuulla. Olemme liikkuneet tyttöjen kanssa ja vieneet heitä tapaamaan kummeja, sekä auttaneet siinä että suhde aikuisen ja lapsen välille syntyisi luonnollisesti.

Omat kummini asui koko lapsuuteni ja asuu edelleen aika kaukana, joten en nähnyt heitä kun muutaman kerran vuodessa. Meillä onkin ihana tilanne siinä mielessä, että pystymme olemaan kummilastemme elämässä myös arjessa. <3 Toivon, että suhde heihin säilyy aina. Millainen suhde teillä on kummiuteen tai mitä ajatuksia se herättää?

<3Sara

pssst. Kuvat on napattu sunnuntaina jolloin tuorein kummipoikamme sai kasteen ja nimen. Mulla oli koko juhlien ajan kamera laukussa mukana ja vahva ajatus siitä, että kuvailisin myös juhlissa.. Muttaa enhän mä malttanut kun seurustelin ihmisten kanssa ja nautin juhlista. Vielä pitää selkeästi opetella sitä, että otan kameran vahvemmin erilaisiin tilanteisiin mukaan, koska kaipailisin postausten kuviin vivahteita. :) Onneksi tässä hommassa voi vain kehittyä.

mekko / NA-KD*

tossut / Ecco*

laukku / Louis Vuitton

*saatu

Kommentit (14)

Äääk ihana kuulla <3<3 Kiitos tosi paljon palautteesta! :) Ihanaa viikonloppua!!

Kiitos postauksesta! :) Itsellä ei vielä ole kummilapsia mutta oma lapsi kylläkin ja he ovat aloitelleet nyt tapaa, ettei synttäri- ja joululahjan tarvitse aina olla pelkkää materiaa vaan joku yhteinen tekeminen kummien kanssa, jonka he tarjoavat :) Mun mielestä aivan ihana ajatus ja he ovat tarjonneet taaperolle päivän sisäleikkipuistossa yms ja koska tyttöä vielä ujostuttaa olla ilman vanhempien ”taustatukea” niin ollaan oltu taustalla mukana ja siinä on saanut rauhassa vaikkapa kuvata muistoja talteen :D

toi on kyllä totta, aivan ihana ajatus :) <3

Mulla nuorempana kummitadin kanssa kaytiin ennen koulun alkua ostelemassa koulutarvikkeita ja -vaatteita jolloin vietettiin yhdessa paivaa kaupungissa. Myos ennen synttareita kaytiin yhdessa ostamassa lahjaa ja synttarimekkoo. Ompelu oli meilla myos yhteinen harrastus ja kummitati toimi opettajana :)

Ihania muistoja <3 ja kiva tuo ompelu!!

Kummilapseni täytti viime toukokuussa vuoden, ihana tyttönen. Itse olen vasta 17-vuotias ja opiskelen 300km päässä, joten en pääse häntä tapaamaan niin usein kuin tahtoisin. Onneksi meillä on ollut yhteistä aikaa edes jonkin verran ❤️pienetkin hetket yhdessä on unohtumattomia. Onnekseni kummityttöni vanhemmat lähettävät minulle usein kuvia ja terveisiä! Kummina oleminen on todella mahtavaa!

oi miten ihanaa kun olet saanut kummilapsen <3 ja vielä että ajattelet noin lämpimästi kummeudesta :) onnekas pieni kummilapsi Sinulla <3

Aineettomat lahjat ja se yhdessa tekeminen mahdollisuuksien mukaan on mita itse haluaa tavaran ja muun lisaksi antaa. Pienet metsaretket tai muuten luonnossa liikkuminen (huomasin netissa luontoretkilahjakortin ja meinasin sellaista omille kummilapsille). Syntymapaivalahjaksi esim lapsen kanssa ideoitu ajanvietto. Saatavilla olo ja kuulevat korvat on ihana myos. Minun mielesta kummeus ei lopu koskaan!

Aivan ihania ajatuksia ja myös tuo, että kummeus ei lopu koskaan on hyvä pointti.. Tuntuu että monilla se loppuu..<3

Mä tässä just palailen lomareissulta kummityttöni kanssa :) ostin ulkomaanreissun rippilahjaksi ja oli mukava viettää viikko etelänlämmössä yhdessä. Vaikka muitakin lapsia perhepiirissä on niin kyllä tuntuu itsestä että kaikista läheisin tuo kummilapsi (teini 😀) on <3

Oi miten ihanaa!!!!! Ompas hän onnekas tyttö kun noin ihana kummitäti siunaantunut :)

Itse olen kummi yhdelle ja haluaisin tavata häntä useammin, mutta kummilapseni vanhemmilla ei ole aikaa paljoa ja näämmekin noin 3kertaa vuodessa tästä syystä, mut ois ihan mahtavaa ottaa kummilapsi mukaan kun lähdetään omien lasten kanssa esim hoploppiin, korkeasaareen yms. Tai viedä hänet vaikka leffaan tai muuta. Ennen nähtiin useammin, silloin kun kummilapseni äiti oli vielä kotiäitinä, mutta enään ei.
Omien lasteni kummeilta odotan että he edes muistavat heillä olevan kummilapsi, jos aika ei riitä näkemiseen tai välimatka liian pitkä niin olisi mukavaa jos edes soittelisi mitä lapsille kuuluu ja tämä on kyllä aika hyvin toteutunutkin ja meillä myös puolin ja toisin soitellaan viestitellään ja ehdotetaan tapaamista :)

Tuntuu kyllä että juuri tuo ajanpuute on monilla haasteellista.. Mutta ihana kuulla, että vuoteen mahtuu kuitenkin tapaamisia ja kuulumisten vaihtoa. Eihän koskaan ole liian myöhäistä lähentyä <3

Kirjotan tänne ku instassa et varmaan ehdi lukee kaikkia viestejä:) Nii sitä vaan halusin sanoo että sun insta storyjä on ihana seurata ja ois tosi kiva jos ehtisit kuvaa sinne useemminkin sellasii et mitä kaikkee teet päivän aikana, eli ihan normi arkijuttujakin, ja et mitä syöt ym :) Ymmärrän ettei tietenkää joka päivä ehi!

Äääk ihana kuulla <3<3 Kiitos tosi paljon palautteesta! :) Ihanaa viikonloppua!!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *