pohdintaa

-minä- itseni työnajantajana

12.3.2018 Teksti: Sara Parikka

Heippa! <3 Mietin tuossa yksi päivä, että olen kuullut vuosien varrella aika monta kertaa kyselyitä töiden suhteen. Useimmiten minulta kysytään ”Mitä sitten kun tuo työ loppuu?”. Kriiseilin tämän suhteen muutamia vuosia takaperin enemmänkin ja ajattelin, että se joku oma juttu on pakko löytää. En tiedä missä vaiheessa irrotin otteen tuosta ajattelusta ja aloin luottamaan elämään. Luotan siihen, että työllistyn ja löydän oman polkuni. Varsinkin kun en karsasta mitään työtä. :)

Pari päivää sitten oivalsin, että olenhan tarjonnut itselleni töitä jo yli kymmenen vuoden ajan. Siitä saakka kun olen ollut 16 olen tehnyt freelancerina töitä ja solminut pidempiä sekä lyhyenpiä työsopimuksia. Nykyään toimin toista vuotta yrittäjänä ja sitä kautta vielä konkreettisemmin itseni työnantajana.

Totta kai kaikki voi loppua ja työt siirtyä toisille tms. Elämässä nyt kun voi käydä mitä tahansa. Loppupeleissä työn merkitys on mulle sen verran suuri, että mielummin teen jotain mitä haluan mahdollisimman pitkään enkä hakeudu ”varman päälle” ratkasuihin. En osaisi nähdä itseäni tällä hetkellä esimerkiksi virassa, vaan haluan kartoittaa media-alaa mahdollisimman laajasti. Haluan tehdä erilaisia juttuja ja nähdä mahdollisimman paljon. En koe, että minulla olisi ura yhdessä korissa vaan olen saanut lonkeroita hyvin levitettyä.

Ihailen edelleen heitä joilla on tietty suunta ja tavoite työuralla. Olen kuitenkin iloinen siitä, että en väkisin yritä tunkea itseni siihen muottiin joka ei selkeästi ole minua varten. Olen alkanut vaalia freelancerin työtä ja muuttuvia suunnitelmia. Siinä on toki huonot puolet, mutta isona plussana vapaus ja erilaiset sekä vaihtelevat duunit.

Ehkä summana se, että kannattaa kuunnella omaa ääntä ja suunnata juuri sinne mikä kutkuttaa.. Vaikka epäilijöitä löytyisi niin tärkeämpää on luottaa itseensä. Kaikki järjestyy ja oma polku löytyy jos sitä lähtee rohkeasti etsimään. Meillä on niin hieno tilanne Suomessa, että opiskelu on tehty mahdolliseksi myös töiden ohessa ja kaikkia erilaisia vaihtoehtoja on mieletön määrä.

Millainen urapolku teillä on? Onko jokin tietty suunta vai monta haaraa kuten minulla? :) Onneksi ihmisiä on erilaisia! <3

Mukavaa uutta viikkoa! <3Sara

Kommentit (9)

Mä alotin 15vuotiaana kaupan kassalla työskentelyn ja samalla opiskelin parturi-kampaajaksi. Täytän tänä vuonna 20.Nyt viimevuoden toukokuussa valmistuin ja perustin oman toiminimen. Aloin tehdä kampaajan hommia tuolivuokralaisena. Silti samalla olen jatkanut myös kaupassa työskentelyä. Eihän alottavana yrittäjänä heti pääse rikastumaan, se vaatii aikaa! Nautin siitä että mikään viikko ei ole samanlainen. Silti eniten toivon, että saisin tehdä pelkästään kampaajan hommia. Se on se mistä oikeasti tykkään :) Onneksi jokainen saa tehdä omasta polustaan juuri sellaisen mistä itse pitää ja nauttii! Arvostan sinussa suuresti positiivisuutta <3

Onko sulla ja mikolla näyttelijän koulutus käytynä kuitenkin? 🙂

Kuulostaa hyvältä! :)
Itse olen valmistunut leipuri-kondiittoriksi jo 2010, ei ollut kumminkaan oma juttu, kosmetologiksi valmistuin 2014, joskus tulevaisuudessa haluan tehdä tätä yrittäjänä sivutyönä jonkun muun työn ohella. Vielä ei ole sen aika. Tässä välissä tein kaikenlaisia erilaisia töitä, koskaan en ole ollut vakituisessa työsuhteessa. Tällä hetkellä opiskelen kolmatta ammattia, aikuiskoulua ja minusta tulee välinehuoltaja. Moni ei edes tajua että sellainenkin ammatti on olemassa. Olemme vastuussa potilasturvallisuudesta. Haaveena olisi päästä eläinlääkäriasemalla töihin välinehuoltoon, ja ehkä joskus työskennellä enemmänkin eläinten kanssa. Olen kuitenkin nyt myös töissä aivan eri alalla, ja tällä hetkellä tuntuu että jatkan tässä, kunnes taas aika näyttää mitä haluan. Olen vähän sellainen että vaihtelu virkistää työelämässä tyyppi. Musta ei ois varmaan siihen että eläkeikään samassa työpaikassa. Kiva kokeilla kaikkea. Vieläkään en tosin tiedä mikä edes on mun haaveammatti :D

Kuulostaa ihanalta! Mä valmistuin viime kesänä lähihoitajaks ja siitä sit lähin suoraan tekemään sijaisuuksia vanhainkodeissa ja mulla haaveena on ollu et saisin vakituisen työsuhteen ja sainkin sen sitte viime vuoden lopulla vanhusten kotihoidosta, oon vasta 19 vuotias ja olin yllättyny siitä et sain sen jo nyt mut oon kyllä viihtyny tosi hyvin mun työssä! :) Tsemppiä sullekkin töihin!

Itse ollut vähän hukassa uran suhteen, aikoinaan kävin leipuri-kondiittori koulun mutta ei se ollut minun juttuni. Sitten löysin päiväkodin, sillä hetkellä tajusin että tämä on se mitä haluan. Monta vuotta olin harjoittelemassa päiväkodeissa, nyt aijon tähdätä sille alalle pysyvästi.

Monen mutkan kautta opiskelin itseni tradenomiksi ja nykyään olen töissä pankissa asiantuntijatehtävissä. Pidän työstäni, sen haastavuudesta ja toisaalta myös tylsästä excelin naputtamisesta. Toisen painajainen voi olla toisen unelma ja minusta onkin hienoa, että kaikkien ei tarvitse mahtua samaan muottiin, vaan jokainen voi kulkea sitä omaa polkuaan :)

Itse vuosi sitten valmistuin ylioppilaaksi ja parturi-kampaajaksi. Vaikka parturi-kampaaja töistä nautinkin niin se työ sai jäädä harrastukseksi ja nyt pyrin kouluun tällä hetkellä, mieluiten haluaisin päästä yliopistoon opiskelemaan terveysalaa. Siellä yhdistyisi niin akateeminen kuin käytännöllinenkin työ. Mutta never knows missä ollaan esim viiden vuoden päästä. Onneksi kuitenkin jokaiselle on varmasti jotakin, kun alojen ja valintojen kirjo ja skaala on niin laaja. Ja nykyään voi myös niin helposti soveltaa töitään haluamaansa suutaan paljon monella alalla.

Nyt kun otit puheeksi työllistymisen, kysyisin asiaa mitä olen miettinyt pitkään. Onko sinulle salkkareissa ”taattu” joku sopomus, mihin asti ainakin työsi jatkuvat, vai elätkö kuukausi kerrallaan miettien, että mitä jos sinut uloskirjoitetaan sarjasta? 😊 Hyvää kevättä sinulle, olet upea nainen!

Hei! Ei liity postaukseesi mitenkään tämä kommentti, mutta mistä noi teidän mustat ruokapöydän tuolit ovat? Olen etsinyt juuri tuollaisia perus simppeleitä mutta vielä ei ole tärpännyt. Nuo näyttää kyl tosi kivoilta!

Mä alotin 15vuotiaana kaupan kassalla työskentelyn ja samalla opiskelin parturi-kampaajaksi. Täytän tänä vuonna 20.Nyt viimevuoden toukokuussa valmistuin ja perustin oman toiminimen. Aloin tehdä kampaajan hommia tuolivuokralaisena. Silti samalla olen jatkanut myös kaupassa työskentelyä. Eihän alottavana yrittäjänä heti pääse rikastumaan, se vaatii aikaa! Nautin siitä että mikään viikko ei ole samanlainen. Silti eniten toivon, että saisin tehdä pelkästään kampaajan hommia. Se on se mistä oikeasti tykkään :) Onneksi jokainen saa tehdä omasta polustaan juuri sellaisen mistä itse pitää ja nauttii! Arvostan sinussa suuresti positiivisuutta <3

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi