australia

Australia Day on ristiriitainen kansallispäivä

27.1.2018 Teksti: Piritta Palokangas

Kaksi hyvin erilaista kulkuetta marssi Australia-päivänä Melbournessa.

Eilen Australiassa vietettiin kansallispäivää. Australia Day juhlistaa päivämäärää, jolloin ensimmäinen brittilaivasto nousi maihin Sydneyssä kapteeni Arthur Phillipin johdolla 26.1.1788.

Ensimmäisten eurooppalaisten joukossa uutta mannerta asuttamaan ja rakentamaan lähetettiin paljon vankeja. Heitä vastassa olivat mannerta kymmenet tuhannet vuodet asuttaneet aboriginaalit, joille eurooppalaisten tulo merkitsi invaasiota. Eurooppalaiset omivat aboriginaalien maita, levittivät tarttuvia tauteja ja sortivat alkuperäiskansaa monin eri tavoin. Vasta vuonna 1962 aboriginaalit saivat äänioikeuden ja vuonna 1967 tasavertaisen kansalaisuuden ei-aboriginaalien kanssa.

Ei ihme, että Australia Dayn vietto on kahtiajakautunutta vielä nykyäänkin. Osa kansasta pitää 26. tammikuuta sorron maihinnousuna ja vaatii vuosittain päivän vaihtamista johonkin muuhun ajankohtaan.

Australia Dayta juhlistavat puolestaan juhlivat kymmenien eri kansallisuuksien yhteiseloa. Nykyään yli 40 prosentin australialaisen juuret ovat merten takana (overseas). Melbournessa päivä alkoi uusien australialaisten vihkimisellä maan kansalaisiksi. Kaupungissa järjestettiin myös kaksi eri kulkuetta.

Ensin kaupungin pääkaduilla eteni paraati, jossa oli mukana muun muassa eri urheiluseurojen, kansallisuusryhmien, seksuaalivähemmistöjen ja mitä erilaisimpien harrastusryhmien edustajia. Ensimmäisen paraatin tehtävä on lujittaa Australiaa multikulturaalisena valtiona, vaikka arvostelijat sitä pitävätkin kasvojenpesuna. Mielestäni Australiassa juuri parasta on multikulturaalisuus, mikä näkyy arjessa muu muassa ruokakulttuurissa, taiteessa, arkkitehtuurissa ja elämäntavoissa.

Paraatin jälkeen kaduilla marssi aboriginaalien oikeuksia kovaäänisesti ajanut mielenosoitus.

Yhdeksänvuotiaalle pojalleni mielenosoituksen seuraaminen oli selvästi jännittävää ja hieman pelottavaakin. Yritin selittää hänelle, mistä siinä oli kyse.

Seurasin aiemmin viikolla uutiskeskustelua aiheesta, ja eräs aboriginaalien edustaja sanoi, että kansallispäivän vaihtaminen toiseksi ei välttämättä korjaa alkuperäiskansan ongelmia, joita nykypäivänä ovat syrjäytyneisyys, alkoholismi ja luisuminen rikoksiin.

Ehkä aboriginaalien olot eivät siitä paranisi, vaikka kansallispäivä muutettaisiin toiseksi, mutta mielenosoituksella on tärkeä merkitys. Se on muistutus siitä, mitä on tapahtunut. Ja vaikka nykyaustralialaisten ei pidäkään enää kantaa esi-isiensä syntejä, on se meille jokaiselle muistutus myös siitä, millaiset pitkäaikaiset vaikutukset suvaitsemattomuudella ja jonkin ihmisryhmän sorrolla ovat.

Useimmille australialaisille Australia Day merkitsee nykyään vapaapäivää töistä, ja tänä vuonna myös pitkää viikonloppua, jolloin mennään isolla porukalla rannalle, grillataan ja herkutellaan lamington-leivoksilla. Mekin ostimme oman grillin vihdoin ja viimein!