Matkailu

Australialaiset vieroksuvat kengurun syömistä

23.11.2017 Teksti: Piritta Palokangas

Kysymykseen, mikä on perinteistä australialaista ruokaa, on hankala vastata, koska Australia on ollut aina kansojen sulatusuuni ja ruokakulttuuri fuusioituu jatkuvasti väestön kansainvälistyessä – esimerkiksi Melbournen asukkaista lähes 60 prosenttia on syntynyt jossain muualla kuin Australiassa. Aasialaisella keittiöllä on erittäin vahva asema Melbournessa. Kaupunginosamme pääkadulla on alle kilometrin matkalla intialainen, japanilainen, vietnamilainen, malesialainen, thaimaalainen ja kiinalainen ravintola, ainakin. Lisäksi sieltä löytyvät italialainen, fish and chips -paikka, hampurilaisravintola ja tapas-ravintola. Tämä kuvastaa millainen on australialainen keittiö: monien keittiöiden sulatusuuni.

Erittäin australialainen ruokaperinne toki on olemassa, ja se on BBQ, The Aussie Barbie, eli grillaus. Australialaiset grillaavat aina kuin vain sää sen sallii, eli melko usein! Täällä on puistoissa, leikkipuistoissa ja rannoilla yleisiä kaasugrillejä, jotka ovat kovassa käytössä erityisesti kauniilla kesäilmalla. Sitähän piti tietysti kokeilla!

Ensigrillauksemme oli kengurupurilaisia ja ranskalaisia.

Suuntasimme viime viikonloppuna grillaamaan ensimmäistä kertaa. Lähirannallamme on kolme yleistä grilliä. Päätimme aloittaa kenguruburgereilla. Kuulostaako periaussilta? No sitä se ei ole, kengurun liha kun ei ole ollut perinteisesti australialaisten makuun. Vaikka sen ravintoarvo on ihanteellinen: siinä on alle kaksi prosenttia rasvaa ja sekin  hyvälaatuista, joten se on lähes pelkkää proteiinia. Ja syödessään kengurua, voi olla varma eettisyydestä. Kenguruita ei tarhata, vaan ne ovat villieläimiä. Lisäksi voi pienentää hiilijalanjälkeään, jos vaihtaa punaisen lihansa kenguruun. Kenguru tuottaa paljon vähemmän kasvihuonekaasua eli metaania kuin lehmä tai lammas.

En yleensä syö muuta punaista lihaa kuin hirveä. Ajattelin kengurun lihan lukeutuvan samaan kastiin ravintoarvojensa ja eettisyytensä vuoksi, joten päätin kokeilla. Ja siitähän tuli maukasta! Lihan koostumus ja maku oli hyvin riistainen. Jatkossa aion kokeilla, miltä maistuvat kengurulihapullat, -lasagne ja -pizza!

Miksi australialaiset eivät sitten ole innostuneita kengurun lihasta? Siksi, että kenguru on Australian kansalliseläin, ja sen syöminen voisi tuntua hassulta. Sitä pidetään enemmän maskottina kuin riistaeläimenä.

Kengurupurilaisen kanssa maistuivat grillattu avokado fetajuustolla sekä tomaatti-basilika-salaatti.

Täkäläisiä vaivaa myös ”Skippy-factor” eli 1960-luvulla esitetty tv-sarja Skippy-kengurusta – vähän kuin Lassie – joka seikkailee pienen pojan kanssa tämän perheen ranchilla. Kuka nyt Skippyn söisi?

Mutta meitä suomalaisia ei hidastanut Skippy-factor, olemmehan kansaa, joka popsii hyvällä ruokahalulla myös petteri punakuonoja!

Kenguruita harvennetaan luvanvaraisesti, vähän kuin Suomessa hirviä, mutta viime vuosina ilmeisesti into metsästykseen on laskenut, sillä kengurukannat ovat räjähtäneet. Vuonna 2016 maassa laskettiin olevan noin 45 miljoonaa kengurua, mikä on noin kaksinkertainen määrä Australian ihmisväestöön verrattuna. Niinpä niistä on ollut harmia liikenteessä ja maanviljelyksillä, onpa niiden raportoitu olleen uhkaavia ihmisiä kohtaan. Viranomaiset, maanomistajat ja ekotutkijat kannustavatkin ihmisiä syömään entistä enemmän kengurun lihaa.

Kolmas syy, miksi australialaiset ovat saattaneet vieroksua kengurun lihaa on juuri sen rasvattomuus, siitä ei ole välttämättä saanut yhtä maukkaasti tirisevää kuin muista lihoista. Mutta ehkä kannat alkavat piankin asettua sopiviin lukemiin, koska nyt myös ravintoloiden huippukokit ovat alkaneet innostua kengurunlihasta raaka-aineena, ja sitä saa yhä useammista fine dining -paikoista.