australia

G’Day – aussienglanti on oma lajinsa

28.6.2018 Teksti: Piritta Palokangas

Yksi tämän reissun tavoitteista oli oppia käyttämään englantia sujuvammin arjessa. Alun takeltelun jälkeen ymmärränkin jo melko sujuvasti täkäläisiä, puhuminen on koko ajan helpompaa ja kivaa on ollut huomata, että myös minua on alettu ymmärtää! Ja ehkä jotain muutakin muutosta on tapahtunut: Mieheni lähes hämmentyi eilen, kun aloin juna-asemalla jutella (hänelle) ventovieraille ihmisille ja kysellä How are you? No he olivat pariskunta, joka osti viime viikolla meiltä sängyn paikallisen Tori-sivuston kautta. Juu, ei ehkä Suomessa olisi tullut suuta avattua vastaavassa tilanteessa.

Mutta ilmiömäistä oppimiskykyä ovat osoittaneet lapset. Kumpikaan ei puhunut sanakaan englantia, kun muutimme tänne syyskuussa. Nyt yhdeksänvuotias puhuu kieltä sulavasti ja rohkeasti. Hän tilaa itse subway-patonkinsa ja kaverisynttäreilläkään ei oltu tuppisuuna oltu, kun ääni lähti… Kolmivuotias puolestaan osaa laskea kymmeneen, luettelee värit, ja sanavarasto karttuu koko ajan, siitäkin huolimatta, että hän ei ole ollut tarhan kielikylvyssä helmikuun jälkeen!

Mutta ei tämä aussikieli helpoimmasta päästä ole oppia. Monet sanat lausutaan täysin eri tavoin kuin mitä meille koulussa englannin tunnilla on opetettu, ja australialaiset rakastavat lyhentää sanoja, se on aivan sallittua myös mediassa. Esimerkiksi avocado kirjoitetaan avo tai lehden lööpissä criminals on kätevästi lyhennetty crims. Eräs tuttava sitten huomasi, että hei, teidän nimessähän on kenguru! Tosiaan, kun tiputtaa sukunimestäni pois Palo, jää jäljelle kangas,  joka tarkoittaa aussislangilla kengurut. Nomen est omen.

Loppuun tämä hulvaton video havainnollistamaan, miten aussienglantia pitäisi puhua.