Veikö kesä rahat? Näin hoidat taloutesi kuntoon!

Ovatko raha-asiat retuperällä kesän jälkeen? Asiantuntijat antavat vinkkejä taloudelliseen ryhtiliikkeeseen.

1. Kassavirta kuriin

Kukkaron nyörit löystyvät helposti kesän aikana, sehän tiedetään. Seuraukset näkyvät nyt: tyhjiä tilejä, suuria luottokorttisaldoja, maksamattomia laskuja.

Annan nettisivuilla 60 prosenttia lukijoista myönsi, että kesällä raha-asioiden hoito oli jäänyt ainakin vähän retuperälle. Myös kuntien talous-ja velkaneuvojat tietävät, että kesällä yli varojensa eläneet ihmiset kaipaavat nyt apua. Vaikka ihan velkaneuvojalle ei olisikaan asiaa, pieni taloudellinen ryhtiliike on viisasta tehdä syksyllä. Ensiaskel siihen on oman tilinpäätöksen tekeminen. Se onnistuu kirjaamalla ruutupaperille tulot ja menot.

– Aivan liian moni kuvittelee tulonsa suuremmiksi tai menonsa pienemmiksi. Ei välttämättä tiedetä, paljonko rahaa kuluu kuukausimenoihin, kuten ruokaan, asumiseen ja työmatkoihin, tai muutaman kuukauden välein erääntyviin säännöllisiin menoihin. Tätä on nähtävissä sekä pieni- että hyvätuloisten keskuudessa, Lahden kaupungin velkaneuvonnan esimies Leila Holtari sanoo.

Menoista on hyvä pitää kirjaa useamman kuukauden ajan, jotta niistä saa realistisen kuvan. Samalla muistuvat mieleen harvemmin erääntyvät laskut ja mahdolliset turhat menot, joita karsimalla voi säästää.

2. Laskuista voi neuvotella

Kääks, postilaatikosta tipahtaa ylisuuri lasku, vieläpä yllättäen! Näin on käynyt monessa perheessä esimerkiksi lasten puhelinlaskujen kanssa, kun jälkikasvu on tilaillut soittoääniä ja logoja tai surffaillut kännykällä netissä. Kun lasku on kerran tehty, se on pakko maksaa. Kuluttajaviranomaiset kehottavatkin vanhempia laatimaan etukäteen
pelisäännöt kännykän ja internetin käytöstä. Myös saldorajoitukset, estopalvelut ja prepaid-liittymät auttavat.

Entä kun Entä kun vahinko on jo tapahtunut eikä tilillä ole rahaa laskun maksamiseen? Hölmöintä silloin on yrittää unohtaa lasku, sillä siitä seuraa vain perintä ja lopulta maksuhäiriömerkintä. Fiksuinta taas on soittaa laskuttajalle.

– Harva tietää, että laskuttajan kanssa voi yrittää neuvotella. Yhteyttä kannattaa ottaa hyvissä ajoin, jo ennen eräpäivää ja ehdottaa omaa maksusuunnitelmaa, Marttaliiton kehittämispäällikkö Teija Jerkku neuvoo.

Tosin on hyvä muistaa, että kaikkien kanssa ei neuvotella. Esimerkiksi pikavippifirrmat eivät yleensä jousta.

3. Hätäapua vaikka kanista

Moni paikkaa talouttaan kulutusluotoilla, vaikka niiden kovista koroista on puhuttu paljon. Kulutusluottojen määrä, sekä kappaleissa että euroissa, onkin kasvanut. Erityisesti alle 28-vuotiaat ovat velkaantuneet. Luottoa otetaan myös yhä useammin turhaan kulutukseen, kuten lomamatkoihin.

Jos kulutusluottoa kuitenkin on pakko ottaa, älä valitse pikavippiä. Niitä asiantuntijat kehottavat välttämään viimeiseen asti huimien korkojen takia.

– Luottoa saa nykyään liian helposti, markkinointi on aggressiivista. Esimerkiksi opiskelijat ovat unohtaneet, että opintolainan korko on edullisempaa kuin kulutusluottojen, ylitarkastaja Pirjo Tomperi Kuluttajavirastosta sanoo.

Pikavippejä ja kulutusluottoja fiksumpi hätäapukeino voi olla vanha kunnon panttilainaamo. Esimerkiksi Helsingin Pantissa lainan korko on 2,5–3,4 prosenttia kuukaudessa. Lainaa saa pisimmillään neljäksi kuukaudeksi, ja sitä saa myös luottotietonsa menettänyt.

– Keskilainasumma on 250–300 euroa. Helpoimpia pantattavia ovat kultakorut. Arvo-osuustileillä tai asunto-osakkeilla saa suuriakin lainoja, Kampin konttorin johtaja Katri Saastamoinen kertoo.

Mutta se perintökalleus on tosiaan mennyttä, jos lainaa ei hoida määräajassa.

4. Kilpailuta, kilpailuta!

– Ihmiset eivät ota huomioon yllätysmenoja tai mahdollisia talouden sekoittavia elämänmuutoksia, kuten työttömyyttä, sairautta tai jopa avo- tai avioeroa, velkaneuvoja Leila Holtari tuskailee.

Totta, pitkän tähtäimen taloudellinen suunnittelu ei tunnu olevan tämän päivän trendi. Siitä huolimatta sitä pitäisi harrastaa. Teija Jerkku neuvoo paitsi laatimaan budjetin –
joka onnistuu helposti menoseurannan jälkeen – myös perustamaan vararahaston.

– Nyt jo voisi ryhtyä säästämään ensi kesälomaa varten. Siitä nauttisikin enemmän, kun ei tarvitsisi koko ajan miettiä rahaasioista. Käteisellä saa myös hankinnat halvemmalla kuin luotolla.

Taloudellisen ryhtiliikkeen tekijä kilpailuttaa syksyllä myös laskunsa – siitäkin huolimatta, että viimeisimmän säästämistutkimuksen mukaan suomalaisten into kilpailuttaa asuntolainojen korkomarginaaleja on jostain kumman syystä vähentynyt. Korkojen lisäksi voi kilpailuttaa myös pankkipalvelut, sähkön, vakuutukset ja tietoliikenneliittymät.

– Meidän perhe teki sadan euron säästön vuositasolla, kun kilpailutimme sähkön, Jerkku vinkkaa.

Teksti: Annina Pennonen / Anna
Kuvat: Colourbox.com