Koti ja sisustus 29.6.2012

Saunassa yhdistyvät perinteet ja trendit

Teksti: Anna.fi

Sauna on tuhansia vuosia vanha ja silti trendikäs. Tutut perinteet elävät uusien saunomismuotojen rinnalla. Yhä uudet sukupolvet pohtivat, kuuluuko vihta sitoa raudus- vai hieskoivusta ja miten morsian kylvetetään.

Saunatarvikkeita
Kuva: Jorma Martstio/Kuvaryhmä/SKOY

Esi-isillämme ei ollut mielessä kiireistä irtautuminen, kun he lämmittivät maakuoppasaunaansa tuhansia vuosia sitten. Saunomisen taustalla olivat vuosisatojen ajan varsin käytännölliset syyt: maaseutu-oloissa saunan lauteet olivat todennäköisesti yhteisön hygieenisin sisätila, ja sauna sijaitsi sopivasti erillään muiden pihapiirin rakennusten hälinästä. Se oli paras paikka synnyttämiseen ja sairaiden hoitamiseen. Suomalaiset sananlaskut kertovat vahvasta uskosta saunan parantavaan vaikutukseen.

Pitkään sauna oli uudistilojen ensimmäinen asumus, ennen kuin varsinainen pirtti oli saatu rakennettua valmiiksi. Saunassa valmistettiin maltaita ja Länsi-Suomessa myös palvattiin lihaa.
Saunomiseen on aina liittynyt myös puhdistautuminen henkisessä mielessä. Se korostui juhlapäivien aattoina. Esimerkiksi morsiusparin oli tärkeää olla puhdas, kaunis ja terve uuteen elämänvaiheeseen astuessaan.

Hääaaton saunomiseen kuuluivat monin paikoin maaseudulla vielä 1900-luvun alkupuolella erityiset tavat ja taiat. Niillä varmistettiin avio-onni ja lapsilykky, heitettiin vanhat painolastit menemään ja karistettiin kateellisten kaunat. Morsiussaunassa mukana oli ystävätärjoukko tai tehtävään pyydetty vanhempi nainen. Sauna koristeltiin lehvin ja havuin.
Pohjois- ja Itä-Karjalan ortodoksiseuduilla morsiussaunassa eli neitsytkylvyssä hyvästeltiin huolettomat tyttöajat itkuvirsiä veisaten.

Haltijoiden koti

Entisaikoina saunassa uskottiin asuvan haltijoita, tulen väkeä, jotka karkottivat muiden väkien aiheuttamia sairauksia eli vihoja. Uidessa saatua veden väen aiheuttamaa sairautta, veden vihaa, hoidettiin saunassa. Jos sauna lämmitettiin salamaniskun pirstomilla puilla, siellä uskottiin saatavan voimaa ukkosen väeltä. Eri puulajien käytöllä saunan lämmityksessä oli maagisia tarkoituksia, samoin erilaisilla vihdoilla.

Saunaa on pidetty myös saunatontun kotina. Tonttu oli saunan haltija ja suojelija, joka hyvin kohdeltuna varjeli saunaa ja tuotti onnea sen omistajalle. Saunassa ei saanut kiroilla tai muuten käyttäytyä sopimattomasti. Kansanperinteen mukaan saunaan ei pidä mennä liian myöhään lauantai-iltana. Ilmeisesti silloin on ajateltu vainajien henkien saunovan.

Saunavasta ja -kiulu. Kuva: Jorma Marstio/Kuvaryhmä/SKOY
Kuva: Jorma Marstio/Kuvaryhmä/SKOY

Lähteet:
Virpi Raipala-Cormier: Luonnonkaunis (WSOY 2004).
Visitsauna.fi
Sauna.fi
Naimisiin.info

Teksti: Lilli Berghäll

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi