Sopivasti ihana

Älä neuvo – etenkään jos sulta ei kysytä

Teksti: Riikka Väänänen

Älä neuvo – etenkään jos sulta ei kysytä. Äläkä tuomitse vailla tietoa.

Olen usein törmännyt siihen, että ihmisillä on hyvä (ja tahattomasti paha) tahto antaa neuvoja tietämättä kaikkea. Olen saanut järjettömän paljon neuvoja, jotka jälkikäteen ovat osoittatuuneet jopa oikeiksi. Toki myös huonoja. Mutta älä silti. Vaikka olen pieni ja ehkä vähän kokematon. Ehkä liian naiivi toisinaan. Mutta älä silti neuvo, tuomitse tai opasta.

En missään nimessä ole täydellinen. Kaikkea muuta. Mutta jos jotain yritän ystävänä ja myös äitinä, yritän olla neuvomatta. En edes lapsiani. Tein sen kerran, kannan sitä taakkaa edelleen. En voi tietää, mitä heidän välillään on oikeasti tapahtunut, näin (puhtaasti) vahingossa viestiketjun, joka herätti äititleijonan. Sen jälkeen en ole kuullutkaan mitään. Syystä.

Oma äitini ei neuvo. Kyse ei ole siitä, ettei hän uskaltaisi ilmaista mielipidettään. Ainakaan yleensä. Kun olin suhteessa varattuun mieheen ( naimattomaan ja ilman lapsia!), hän ymmärsi, kannusti jopa – siihen asti, kun huomasi, että olin aivan hajalla. ja silloin hän sanoi, että olen paremman arvoinen. Siinä kaikki.

Rakas ystäväni rypee nyt. Olen katsonut sitä pitkään. Olen jopa sortunut neuvomaan häntä. Mutta aina sellaisissa rajoissa, etten tuomitse. En voi tietää kaikkea. Lähinnä olen sanonut, että ymmärrän, miksi susta tuntuu tältä ja kannattaisko miettiä ”tätä”. Vaikka tuntuukin siltä, että tietäisin ja mulla olis ratkaisu miks

En todellakaan  ole mikään parisuhdeguru. Jos olisin, tuskin olisi hakannut päätäni seinään useammin kuin kerran. Olen suostunut lähes kaikkeen. Alistamiseen, ilkeyksiin — jopa väkivaltaan. Mutta opin. Jokaisesta kerrasta.

Joten älä sinäkään neuvo minua. Opettelen nämä asiat kantapään kautta. Aloitin elämäni tähän saakka pisimmän suhteen 18-vuotiaana. Se ei tee musta tyhmää, ainoastaan opettelevan. Mutta oppi pitää saada itse.

Kuuntele: Älä leiki jeesusta

Lue myös

X