Sopivasti ihana

En etsi miestä, enkä etenkään etsi miestä Instagramista

Teksti: Riikka Väänänen

Olen ollut pitkään hiljaa. Syitä on monia. Elämäni pyörii lähinnä työn ja urheilun ympärillä. Siitä ei riitä kovasti kerrottavaa. Toinen on se, että joku on päättänyt tehdä elämästäni ikävää julkaisemalla vähintään yhden feikkiprofiilin kuvallani deittisovelluksissa (ainakin Tinderissä) kerran kuussa. Aina sama viime kesän kuva eli aika varmasti sama ihminen. Kasvoillani on luvattu kaikenlaista ja se on jopa aiheuttanut uhkaavia tilanteita. Nyt asia on rikostutkinnassa, joten ehkä se loppuu.

Viimeisin oli ikävin, sillä siinä olen 20-vuotias, ja tuo profiili tulee taatusti poikani kavereita vastaan. Erityisen ikävää hänelle. Osa ihmisistä kun tuntuu kuvittelevan minun olevan noiden profiilien takana. Herää vain kysymys, miksi olisin. Ammattini on melko julkinen ja olen joka kuukausi vähintään kahdessa lehdessä omilla kasvoillani, joten miksi ihmeessä metsästäisin tuskin täysi-iän saavuttaneita poikia ja vielä väärällä nimellä.

Epäilen, että tuo feikkiprofiilejani tehtaileva tyyppi seuraa minua Instagramissa (kuva on sieltä), joten julkaisin poliisitutkinnasta tiedon feedissäni. Sain aika kylmäävän palautteen:

”Nih.. mutta ei tässä liene Tinder syyllinen vaan sun oma insta mikä jokseenkin avoin ja ehkä voi viestii sinkku signaalii ?? Just sayin.. onhan tässä nyt tietty viba kuitenkin!  Sulla- kuvia jne🙄 niinku ja kun viel oot sanonut et nuoremmat kundit on sun juttu. Et mitä häh.. ylläri et huomiohuoraamisesta tulee lieveilmiöitä? Jos oot blogannu ” sinkkuna” vaikka oot ollu suhteessa, voi jokunen herne mennä kieroutuneen yksilön nenään. Suosittelen että vedät itse rajat! Kyl niit helmii löytyy ilman ig/Tinderii❤️”

Tuo palaute veti aika sanattomaksi. Syy feikkiprofiileihin on oma ig-tilini? Tai nuoremmat miehet on mun juttu? Bloggaan sinkkuna, vaikka en ole?

IG-tilini liittyy työhöni, joten kyllä se on julkinen. Nuoremmat miehet eivät ole ”mun juttu”, en vain usko iällä olevan merkitystä. Tai sen verran sillä on, että en todellakaan jahtaa poikani ikäisiä nuoria miehiä. Mitä sinkkuna bloggailuun tulee, kyllä olen sinkku, mutta en ole koskaan teeskennellyt olevani jotain muuta kuin olen. Silloin kun tapailin edellistä kumppaniani, ajattelin että se on vain hänen ja minun välinen asia, joten en todellakaan kokenut tarvetta avata elämäämme julkisesti. En ajatellut tehdä sitä jatkossakaan, jos sellainen tilanne jossain kohtaa on.

Se, että pitää blogia ja kirjoittaa parisuhteista, ei tee minun(kaan) elämästäni täysin avointa kirjaa. Eiköhän meillä jokaisella ole oikeus päättää, mitä kerromme, miten kerromme ja koska kerromme.

Kyllä, niitä helmiä löytyy varmasti ilman IG:tä (josta en koskaan ole miestä etsinytkään) ja niitä löytyy myös ihan varmasti ilman Tinderiä (jossa en edes ole enää – riittää, että joku muu seikkailee siellä minun kasvoillani).

Uskon edelleen aitoihin kohtaamisiin. Tinder-kohtaaminen ei ole koskaan aito. Vaikka tunnenkin useita ihmisiä, jotka ovat tavanneet siellä nykyisen puolisonsa. Uskon, että korona on tehnyt hallaa myös tuolle sovellukselle. Sekin on nyt vähän rikki.

Tällä hetkellä olen täysin tyytyväinen yksin. Toki välillä on tylsää, mutta ehdoin tahdoin en suhdetta halua. Haluan suhteen, jos hyvä sellainen sattuu vahingossa kohdalle.

Ihanaa helmikuuta. Onneksi kohta on kevät! Ehkä tämä elämäkin tästä jossakin kohtaa normalisoituu.

Lue myös:

Instagram – tuo Tinderin jatke tai jopa manttelinperijä

Sinkkuus ei ole kirosana

 

 

 

Lue myös

X