Järvisydän on elämys jota ei kannata ohittaa

Tämä koronakevät ja kesä on pakottanut suomalaiset, myös tällaisen intohimoisen matkustelijan, pysymään kotona ja lomailemaan koti-Suomessa. Ympäri Suomen mökit ovat olleet täyteen buukattuja, veneet ja asuntoautot loppuunmyytyjä ja lomakohteet suomalaisilla vierailijoilla kansoitettuja. Minä taas en ole käynyt missään, vaan olen viettänyt lähes seitsemän kuukautta omalla kotisaarellani Helsingissä. Vaikka rakastan kotiani ja kotisaartani täydestä sydämestä, huomasin, että tämäkin ”kultainen häkki” alkaa kutistua, jos ei koskaan poistu sieltä. Kiitos hyvälle ystävälleni, pääsin näin kesän viime hetkillä viettämään kaksi yötä suomimatkailun todellisessa helmessä. Ja nautin joka sekunnista. Järvi-Suomen salattu sydän vei minulta jalat alta – täysin. Järvisydän on elämys jota ei kannata ohittaa.

Ei tarvitse lentää kauas löytääkseen jotain poikkeuksellista

Kymmenien kauneustoimittajavuosieni aikana olen päässyt vierailemaan lähes kaikissa kotimaisissa ja useissa ulkomaisissa kylpylöissä, mutta tällaista elämystä en ole vielä koskaan päässyt kokemaan. Lyhyellä vierailullani tajusin, että ei tarvitse lentää kauas etelään tai ajaa Lappiin päästäkseen irti arjesta löytääkseen jotain poikkeuksellista. Te muut olette ehkä tienneet sen jo, minulle kokemus oli täydellinen yllätys.

Jo ajomatka Helsingistä syvälle Savoon sai sykkeeni laskemaan Suunto-kelloni mukaan stressaavasta palauttavaksi. Ensimmäistä kertaa yli puoleen vuoteen. Kultaa kimaltavat pellot, väriään vaihtavat metsät ja ohi vilisevät järvimaisemat olivat juuri sitä, mitä olin tietämättäni kaivannut.

Järvisydän on elämys jota ei kannata ohittaa – Tässä paikassa on taikaa

Rantasalmen kupeessa sijaitseva Hotel & Spa Resort Järvisydän on kaikin tavoin poikkeuksellinen paikka. Sellainen, jossa jokaisen suomalaisuutta ja luontoa rakastavan kannattaa ehdottomasti vierailla. Ensimmäinen ajatus, joka minulle tuli auton kurvattua lomakylän pihaan oli, että tässä paikassa on taikaa.

Useimmat lomakylät ja kylpylät tuntuvat toistavan itseään. Vähän kuin kaikki ostoskeskukset, jotka näyttävät loppujen lopuksi aivan samalta ja joissa on kaikki ne samat ketjuliikkeet. Persoonattomia ja ehkä hieman mauttomia (enkä tarkoita sanalla tyylitajun puutetta) ja hajuttomia.

Järvisydän on tila, joka on on ollut saman suvun omistuksessa jo 1600-luvulta. Nykyään sitä vaalii 11. sukupolvi. Paikka huokuu yhtä aikaa historiaa, toinen toistaan kiinnostavampia tarinoita ja sellaista kekseliäisyyttä, jota harvoin missään kohtaa.

Vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten Saimaan rannalla oli ystäväni mukaan ainoastaan pieni kestikievari, joka toimi aikoinaan krouvina ja hevosen vaihtopaikkana. Nykyään Saimaan rannalle, suojaiseen poukamaan on levittäytynyt yllättävänkin suuri lomakylä, jossa on toinen toistaan kekseliäämpiä majoitusratkaisuja aina ylellisestä hotellista kelohonkamökkeihin, asuntolauttoihin ja maisemaigluihin sekä persoonallinen, maisemaan sulautuva kylpylä savusaunoineen ja hoitoloineen.

Järvisydän on säilyttänyt savolaiset juurensa

Suurimman vaikutuksen minuun teki upeiden maisemien lisäksi kuitenkin se, että vaikka paikka on kehittynyt viime vuosien varrella hurjasti – ja kehittyy koko ajan lisää – se on onnistunut säilyttämään suomalaiset, savolaiset juurensa.

Vanha kievari on edelleen paikoillaan. Ravintolan antimet saadaan pääasiassa lähimetsistä, kalat järvestä ja rakennusmateriaaleina on käytetty esimerkiksi tilan rannoilta löytyneitä uppotukkeja, laivan osia ja puuta.

Tällaiselle minimalistille esteetikolle erilaisten rakennusten ”sekametelisoppa” olisi etukäteen ajateltuna saattanut tuntua yliampuvalta, ja siksi hämmästyin itsekin, kuinka paljon nautin juuri tuosta lomakylän monimuotoisuudesta. Jos tällä kertaa yövyin niin kutsutussa maisemasviitissä eli iglussa, seuraavalla (toivottavasti sellainen tulee) vierailukerralla voin valita asuntolaivan, saunallisen hotellihuoneen tai vaikkapa rantahuvilan omalla rantasaunallaan persoonattoman hotellihuoneen sijaan (tosin sellaisia ei Järvisydämessä edes ole). Ja tulevaisuudessa vaihtoehtoja on vieläkin enemmän.

 

Lyhyellä vierailullani en ehtinyt kokeilemaan lomakylän tarjoamista lukuisista aktiviteeteista (suppailu, jooga, norpparetki kansallispuistoon, eFatBike-retki Poronsalmen maisemissa tai vesijettisafari muutamia mainitakseni) kuin murto-osan, mutta toisaalta juuri nyt en oikeastaan kaivannutkaan muuta kuin tähtitaivaan tuijottelua kynttilänvalossa (iglussa sen voi tehdä omasta vuoteesta käsin) ja patikointia rauhaa huokuvassa metsässä.

Kun täällä Helsingissä lähden lenkille, laitan aina kuulokkeet korville ja musiikin soimaan, nyt patikoin yksin hiljaisessa metsässä ja annoin ajatusten virrata. Ja huomasin, kuinka paljon olin kaivannut hiljaisuutta ja pakenemista luonnon helmaan.

Järvisydän on elämys jota ei kannata ohittaa – Suomi tarjoaa toinen toistaan kauniimpia lomakohteita

Yllätyin itsekin siitä, kuinka tällainen maailman matkaaja, levoton sielu ja helposti kyllästyvä kykeni nauttimaan siitä rauhasta, jonka tuo savolainen lomakylä tarjosi. Vaikka kylä oli lähes täyteen buukattu, tunnelma oli koko vierailun ajan mukavan unelias.

Yllättävää oli myöskin se, että suurin osa vierailijoista näytti olevan nuoria pareja. Ehkä korona on vaikuttanut siihenkin. Aina ei tarvitse pakata rinkkaan bikineitä ja lähteä hyppimään Thaimaan saarilta toisille, surffaamaan Balille tai lojumaan Santorinin auringon alle. Suomi tarjoaa toinen toistaan kauniimpia ja romanttisimpia lomakohteita. Ilman koronaa minä ainakaan en olisi sitä ehkä koskaan tajunnut.

Tiedän, että tämä hehkutukseni saattaa kuulostaa jopa hurmokselliselta tai vähintäänkin mainokselta. Hurmoksellista ehkä vähän,  jälkimmäistä ei tippaakaan. Olin Järvisydämessä täysin yksityishenkilönä, en toimittajana tai bloggarinna. Kerron tuntemuksistani, koska hyvä pitää jakaa ja minä ainakin löysin Saimaan rannalta sellaisen rauhan, mitä en ole vuosiin missään kokenut.

Jos vain mahdollista palaan Järvisydämeen vielä takaisin, sillä se vei sydämeni täysin.