Sopivasti ihana

Mikään ei korjaa särkynyttä sydäntä tehokkaammin kuin kiukku

Teksti: Riikka Väänänen

Mikään ei näköjään korjaa särkynyttä sydäntä tehokkaammin kuin kiukku. Sain kokea sen omakohtaisesti tänä viikonloppuna.

Mikään ei suututa minua yhtä pahasti kuin se, että minua pidetään tyhmänä. Tai minulle valehdellaan päin naamaa. Se on kuin hyppäisi avantoon ja yhtäkkiä kaikki onkin kirkasta ja selvää. On helppo lipsahtaa uskomaan ja toivomaan parasta, jos se toinen roikottaa löyhässä hirressä, puhuu pehmeästi ja pehmeitä.

Minä jaksoin uskoa ihan viimeiseen asti, mutta lopulta silmäni ovat täysin auki. Onneksi. Ja siitä olen yllättävän kiitollinen – ja aivan jäätävän helpottunut. Ihoni ei enää kutise, nukuin ensimmäistä kertaa koko yön kuukausiin ja ihottumakin katosi kuin silmänräpäyksessä.

Pitää näköjään tosiaan käydä pohjalla ennen kuin pulpahtaa pintaa. Nyt olen pinnalla. En enää edes uskonut, että pääsisin ylös, mutta pääsin ja olen luultavasti nyt vahvempi kuin koskaan. Se, minkä luulin hajottavan minut täysin, tekikin täydellisen päinvastoin. Sen lisäksi, että huomasin olevani vahvempi kuin uskoinkaan, tajusin taas kerran, kuinka upeita ihmisiä minulla on elämässäni. Rakas ex-mieheni, joka tuntee minut paremmin kuin kukaan, sanoi minulle, että hän jos joku tietää minun ansainneen vain parasta, rakkaat ystäväni ovat lähettäneet niin ihania viestejä ja soittaneet niin ihania puheluita, että voin vain kiittää heitä täydestä sydämestäni. Jokaista heitä.

Se, mitä kiukkuun tulee, sekin on jo ohi. Miksi käyttää energiaa sellaiseen, joka vain tappaa ja syö mieltä? Ei kannata. En ole enää vihainen, enkä tippaakaan kiukkuinen. Yllättävää kyllä, olen pitkästä aikaa aika onnellinen. Luulin, että en ole minkään tai kenenkään arvoinen. Se on jo todistettu vääräksi. Kaikkihan me olemme. Jopa he, jotka kuvittelevat oikeudekseen satuttaa muita. Sitä jaksan silti ihmetellä, että miksi kukaan tekee niin. Mikä saa ihmisen kuvittelemaan, että hänellä on siihen oikeus? En ymmärrä. Onneksi minun ei enää tarvitsekaan.

Voin vain toivottaa sinulle hyvää matkaa ja toivoa, että tajuat joskus tekosi hinnan. Uskon nimittäin edelleen siihen, että hyvä palkitaan hyvällä ja paha kai saa aina lopulta palkkansa. Kiitos, että suututit minut. Kiitos, että sait kiltinkin ihmisen viimein vihastumaan. Mikään ei tosiaan korjaa särkynyttä sydäntä näköjään tehokkaammin kuin kiukku. Sydämeni ei ole enää särkynyt, en vihaa sinua, enkä todellakaan enää rakasta sinua. Se yllättää minutkin.

Kiitos kun olit sellainen kuin olet. Se helpottaa tästä yli pääsemistä.

Lue myös:

Tänä yönä sanon sinulle hyvästit

Lue myös

X