Sopivasti ihana

Monta suurta rakkautta elämään mahtuu?

Teksti: Riikka Väänänen

Tämänkin kirjoituksen olen lähettänyt Havaintoja parisuhteesta Samille. Sekään ei ole rakkaustarina, jossa on onnellinen loppu. Sydämeni on särkynyt monta kertaa, mutta silti haluaisin uskoa rakkauteen. Johonkin aitoon, jossa ollaan tasavertaisia. Olen rakastanut niin, että hampaat narisee ja minua on rakastettu niin, että kumpikaan ei saanut enää happea. Miksi nuo kaksi eivät ole mahtuneet samaan suhteeseen ja monta suurta rakkautta elämään mahtuu?

”Olen petetty, pettäjä, eronnut, karannut, jätetty – ja aivan liian sitkeä

Tapasin elämäni rakkauden ollessani vasta 18. En ollut sarjaseurustelija, en deittaillut ketään vain deittailun vuoksi. Elin sydämellä ja sydän verellä. Torjuin heidät, jotka olivat kiinnostuneita. Kiinnostuin heistä, jotka olivat vaikeasti saatavia. Rakastuin, torjuin, itkin, ihastuin. Kunnes tapasin sinut. Tai näin sinut. Kävelin yökerhoon, näin sinut DJ-kopissa ja sanoin vanhemmilleni, joiden kuskina olin elämäni ensimmäisen ja viimeisen kerran, että siinä on elämäni mies. Sitä sinä olit, olet.

Monta suurta rakkautta elämään mahtuu? – Särjit sydämeni jo ensitreffien jälkeen

Petit silloista tyttöystävääsi minun kanssani. Minä vain en tiennyt sitä. Kunnes vasta seuraavana päivänä, kun näin teidät yhdessä. Sinun tekosyysi saada minut asunnostasi nopeasti ulos, oli se, että eron keskellä oleva ystäväsi on tulossa luoksesi. Unohdit vain kertoa, että se ystävä eroaa sinusta. Jo silloin istutit epäilyksen siemenen sydämeeni, mutta sitkeänä (sana, joka meidät lopulta erotti), palasin luoksesi, vaadin selitystä ja päädyin sänkyysi.

Jossain alitajunnassa tiesin aina

että en ole sellainen nainen, jota kaipaat, sellainen, jota voisit oikeasti rakastaa tai pikemminkin sellainen, johon voisit rakastua. En edes silloin, kun sain kanssasi kaksi täydellistä lasta, ja kuitenkin minulle olit juuri se mies, jonka halusin, jollaista rakastin. En ole luovuttaja. Se lienee selvää kaikille meidät tunteville. Myös meille. Sitkeä. Liian sitkeä. Minun oli vaikea luovuttaa – ja on edelleen. Kunnes jossakin kohtaa jopa minun kykyni sietää loppuu. Sinun kanssasi se kesti pettämiset, pitkän suhteen, toisen naisen raskauden, katoamiset. Se kesti lähes kaiken. Sitä, mitä se ei kestänyt, oli lause: ”Ikinä en ole sinua rakastanut, olen ollut kanssasi vain koska olet niin sitkeä.”

”Piste laitettu on paperille ja kirjoitettu nimet alle
Sormus irtoo saippualla
Kaiverrus on ihon alla
Otan mukaani nyt eri naisen
Sinä rakastit musta tällaisen
Sulle palautan sormuksen ja lausun kiitoksen” – Irina –

Siihen lauseeseen loppui 25 vuoden sitkeys

Silloin loppui rakkaus, tai osa rakkaudesta, sillä ainahan minä sinua rakastan. Lasteni isää. Elämäni rakkautta. Silloin päätin kuitenkin, että tämä suhde on ohi. Aloin ajatella, että ehkä tuolla jossakin on joku, joka ihan oikeasti haluaa minut. Ja lopulta päädyin itse pettämään. Tavallaan sillä maksoin takaisin kaikki ne yli 20 vuotta, jolloin olin joko sulkenut silmäni tai antanut anteeksi. Ilmeisesti en kuitenkaan koskaan ollut unohtanut. Enkä tietoisesti myöskään koskaan kostanut. Joku halusi minut ja hän sai minut.

Illuusio, jos sellaista edes enää oli, särkyi palasiksi

Kun minun petokseni selvisi, laitoit minut ulos hetkessä. Hyvä niin. Illuusio, jos sellaista edes enää oli, särkyi palasiksi. Ja se vapautti meidät molemmat. Sinut etsimään naista, jota oikeasti rakastat. Minut taas ehkä löytämään jonkun, joka ihan oikeasti rakastaa minua sellaisena kuin olen. Tai olemaan yksin. Sellaisena kuin olen. Ehkä jossain sielujesi sopukassa huomasit, että olitkin rakastanut minua. Ehkä jopa rakastit. Kuin pikkusiskoa. Se ei tietenkään riitä.

Monta suurta rakkautta elämään mahtuu?– Elämäni rakkaus

Nyt kahden vuoden eron jälkeen, olet minulle edelleen elämäni rakkaus. Rakastin sinua joka solullani, joka henkäyksellä. Rakastan edelleen. Et ole enää se, kenen vuoksi herään aamulla, et se, kenestä unelmoin iltaisin mennessäni nukkumaan. Olet silti elämäni rakkaus. Luultavasti siihen saakka, kunnes suljen silmäni viimeisen kerran.

Enkä koskaan pääse sinusta irti. Jo pelkästään siksi, että meillä on kaksi lasta. Enkä siksi, että sinun kanssasi kasvoin aikuiseksi. Rakastan sinua aina. Eikä sillä ole enää mitään tekemistä sitkeyden kanssa. Sinä olit elämäni mies.

Yksin ei ole hyvä elää, mutta jos jotain olen oppinut näiden vuosien varrella, elämä sellaisen rinnalla, joka ei ole täysillä mukana, ei myöskään ole sen arvoista.

Haluan edelleen rakastaa, haluan että minua rakastetaan.

Erosta on nyt kaksi vuotta, mutta sinua rakastan aina.”

Lue myös:

Jäit iäksi ihoni alle

Oletko huomannut olevasi parisuhde kameleontti

Ja kuuntele Samin hieno podcast.

Lue myös

X