Sopivasti ihana

Nainen on naiselle käärme – mutta ovatko miehet sen parempia?

Teksti: Riikka Väänänen

Usein sanotaan, että nainen on naiselle käärme. Ja näin varmasti joskus onkin. Kampitamme toisiamme urapolulla, kiipeämme – emme reittä– vaan selkärankaa pitkin kohti uraunelmiamme, vikittelemme tuttaviemme miehiä, puhumme pahaa selän takana.  Olemme kateellisia, panettelemme ja vähättelemme. Olen päässyt seuraamaan tätä hyvin läheltä monen monituista kertaa. Mutta siitäkin huolimatta uskon myös sisaruuteen, ”woman poweriin” ja siihen, että eivät ne miehet tässä(kään) asiassa ole lopulta sen parempia. Tapa toimia on ehkä hiukan erilainen, mutta tavoitteet samat. Molempien motiiveja kyseenalaistan silti. Nainen on naiselle käärme – mutta ovatko miehet sen parempia?

Nainen on naiselle käärme – Mutta nyt itse asiaan eli parisuhteisiin

Olen ollut useammin kuin kerran tilanteessa, jossa toinen nainen on yrittänyt ”iskeä” miestäni minun seistessä vieressä tai ainakin ollessani paikalla, samassa tilassa. Tänä kesänä viimeksi. Miksi? Onko motiivina ollut oman viehätysvoiman testaaminen, kilpailu vai ajattelivatko nuo toiset naiset, että en ole riittävän viehättävä (tai nuori) kyseiselle miehelle?

Pahimpia nuo tilanteet ovat olleet silloin, kun tuo toinen nainen on ollut niin kutsuttu ystävä, tuttu tai esimerkiksi naapuri. Silloin pettymys omaan sukupuoleen on ollut vieläkin suurempi. Eikä siinä kaikki. Joskus edellisessä elämässäni olen ollut myös tilanteessa, jossa mieheni on ilmaissut kiinnostuksensa ystävääni kohtaan niin, että olen ollut paikalla. Kaiken se kestää – kunnes ei kestä. Tästä Havaintoja parisuhteessa Sami kirjoitti blogissaan tänään. Aika pitkään kiltin ihmisen pinna venyy, mutta kaikkea se ei kestä. Toisen aliarvioimista tai arvostelemista toivottavasti ei kovin kauaa. Valitettavan usein ja pitkään niin kuitenkin tapahtuu.

Alfaurokset (?) kuvittelevat voivansa kaataa naisen kuin naisen

Palatakseni kaverin puolison vikittelyyn, aiemmin ajattelin, että näin toimivat vain naiset, mutta lähivuosien varrella olen huomannut samaa käyttäytymistä miehissä. Alfaurokset (?) kuvittelevat voivansa kaataa naisen kuin naisen – myös sen kaverinsa naisen. Jostain syystä tämä on ollut vieläkin suurempi pettymys minulle kuin naisten käytös. Olen ollut myös se, ketä on yritetty napata toisen kainalosta. Sen sijaan, että se imartelisi, koen se hyvin loukkaavana sekä kumppaniani että minua kohtaan. Ensinnäkin ”pokaaja” on silloin aliarvioinut minun ja mieheni suhteen, sekä syyt siihen jonka vuoksi juuri me olemme me ja minun lojaaliuteni – ja luultavasti jopa älykkyyteni.

Minua ei kiehdo raha, omaisuuden mittavuus tai valta, minua kiehtoo miehen äly, asenne elämään, elämänarvot, ulkonäkö (valehtelisin jos väittäisin muuta) ja keskinäinen kemia. Jälkimmäisintä joko on tai ei. Siitä olen kirjoittanut jo aiemmin postauksessani Mitä miehen tulee olla – kemiastahan on kuitenkin lopulta kiinni.

Nainen on naiselle käärme – Mikä saa haluamaan toisen (ystävän) omaa?

Oli kyseessä sitten miehet tai naiset, suurin kysymys on kuitenkin se, että mikä saa haluamaan toisen omaa? Vaikka toista ihmistä ei voikaan omistaa, kyllähän rakkautta ja ihmissuhteita pitäisi kunnioittaa, vai mitä?

Se on sitten parin oma päätös, onko halua jatkaa yhdessä vai ei tai olisiko tuolla joku muu vieläkin parempi puoliso. Fakta varmaan on, että aina tulee vastaan kiinnostavia ihmisiä. Houkutteleviakin. Mutta onko ruoho lopulta vihreämpää aidan takana?

Joskus on ja joskus ehdottomasti kannattaakin lähteä.  Ei välttämätättä (mielellään) houkutusten perään, mutta suhteesta pois. Vuosien onnettomuus ei ole kenellekään hyväksi. Eikä tässä maailmassa mitään kai ole enää kiveen kirjoitettu.

Oli miten oli, nykypäivän raadollisuudessa suhteen sekoittamiseen ei tarvita ylimääräisiä ”pakan sekoittajia”, eikä etenkään niin kutsuttuja ystäviä sotkemaan koko soppaa.

Lue myös:

Kuinka monta kertaa jaksaa pettyä?

Elän hetkessä

Nykymies puhuu ja tietenkin pussaa

 

 

Lue myös

X