Sopivasti ihana

Polkkatukka, otsatukka vai vain latvojen tasaus?

Teksti: Riikka Väänänen

Edellisestä kampaajakäynnistäni on hujahtanut jo kolme kuukautta. Se näkyy tummana tyvenä ja yhä vain tiheämmin kasvavina harmaina sekä hapsottavina latvoina. Onneksi ainakin näkyvä tyvikasvu on yksi kevään kuumimmista trendeistä. Kerrankin helposti toteutettava muoti-ilmiö, eikö totta? Hapsottavat latvat sen sijaan eivät edellenkään ole millään tavalla muotia. Kirjoitin tämän viikon Annaan  jutun kevään 2020 hiustrendeistä ja huomasin pitkästä aikaa haaveilevani niin polkkatukasta kuin otsatukastakin. Mutta olenko valmis? Onko minulla tämän kampaajakäynnin jälkeen polkkatukka, otsatukka vai vain latvojen tasaus?

Kolmen kuukauden tauko kampaajakäyntien välillä näkyy tummana, harmaiden raidoittamana tyvenä. Ilman harmaata tumma tyvi olisi jopa trendikäs.

Luonnollinen raidoitus

Se on ainakin jo selvää, että tälläkin kerralla laputetaan. Ei yhtä paljon kuin edellisen kerran yön pikkutunneille venähtäneessä laputuksessa, mutta jonkin verran kuitenkin. Raidat kun nyt on vain kätevin keino maastouttaa ne alati lisääntyvät harmaat. Tällä kertaa hiuksia raidoitetaan vain näkyvällä alueella eli keskijakauksen ympäriltä. Kuuden tunnin laputuksen sijaan kampaamokäyntiin kuluu vain pari tuntia, joista puolituntia kuluu pelkästään huonokuntoisten hiusteni ”paikkailuun” eli tehohoitoon. Vaikka en annakaan Ramille vapaita käsiä saksien kanssa, luotan hänen pistämättömään värisilmäänsä ja otan vastaan sen värin, minkä herra taiteilija kulloinkin päähäni päättää sutia. Niin tälläkin kertaa. Tuloksena on hyvin luonnolliselta näyttävä raidoitus, jossa tyvessä näkyy edelleen häivähdys omaa väriäni ja sen vuoksi väri pukee myös kasvojani.

Otsatukkaan voisin ehkä taipua

Tiedän, että Ramin sormia syyhyttää pätkäistä pitkät hapsuni polkaksi tai edes lobiksi (long bob eli pitkä polkka). Hän on jo yrittänyt vakuutella minua polkkatukan pukevuudesta pidemmän aikaa. Jostain syystä en ole ollut valmis luopumaan sentistäkään ilman pientä vääntöä. En vieläkään, mutta tällä kertaa sentään jo harkitsin otsatukkaa. Sellaisen Brigitte Bardot -tyyppistä, joka verhojen lailla laskeutuu kasvojen reunoille ja jonka voi halutessaan kammata muun tukan joukkoon silloin kun otsis ei tunnu hyvältä idealta. Sen lisäksi, että se on pehmeä keino totutella otsatukkaan, se on taas myös muodikas kampaus. Mutta sen aika ei ole vielä, vaikka otsaverhot ovatkin juuri nyt yksi muodikkaimmista otsatukkamalleista.

Jos ”curtain bang” eli otsaverhot kiinnostavat sinua, tsekkaa netistä esimerkiksi Jennifer Lopezin, Sienna Millerin ja Alexa Chungin hiukset.

On minulla polkkakin ollut. Kuva Hanna Kahranaho.

Syytän isääni siilistä – Rami taas saa syyttää häntä jääräpäisyydestäni

Kyse ei ole siitä, ettenkö ihailisi hyvin leikattuja polkkatukkia. Esimerkiksi JLo:n syksyinen lob oli häkellyttävän upea. Luultavasti se pukisi minuakin paremmin kuin lapaluiden alle ulottuva nykytukkani.

Kyse on luultavasti enemmänkin siitä, että minulla oli lapsena aina lyhyt tukka. Syy ei ollut äidissäni, mutta isääni voin ehkä vähän syyttääkin. Nimittäin ensimmäinen muistoni kampaajalla käynnistä on se, kun olin isäni kanssa parturissa. Isä uppoutui keskusteluun hemaisevan parturinsa kanssa niin, että ei ehtinyt huomaamaan, mitä viereisellä tuolilla tapahtuu. Minä, silloinkin tomerana, käskytin kampaajaani leikkaamaan tukkaani yhä lyhyemmäksi ja lyhyemmäksi. Kampaaja yritti kysäistä isältäni välillä, että vieläkö uskaltaa leikata, johon isäni omasta parturistaan katsetta irrottamatta (jännä juttu) tokaisi vaan, että tee niin kuin tyttö haluaa. Tyttö halusi siilin. Äiti ei ilahtunut kotiin palattuamme.

Siilin jälkeen tuli permanentti, takatukka, hiirenhäntä (Muistatteko vielä sen tupsun, joka jossain kohtaa jokaisella roikkui lyhyeksi kynityn niskatukan keskellä?), Melodyllä sinipunaiseksi värjätty kuontalo, Studio Linen ja bandanahuivin avulla korkealle ilmaan kohoava otsaheitto, Rachel-tukka (joka on muuten taas tulossa muotiin)  ja lopulta se lapsena kokematta jäänyt pitkätukka. Aikuisena hiukseni ovat lyhyimmillään ulottuneet leuan alle, mutta pääsääntöisesti ne ovat olleet pitkät. Lyhyt tukka on minulle kuin maksalaatikko, nyt kun olen aikuinen ja minä saan päättää, pidän pitkät hiukseni ja olen mieluummin vaikka syömättä sen sijaan, että haarukoisin suuhuni vihaamaani maksalaatikkoa.

Ei polkkatukkaa, otsatukkaa, vaan vain latvojen tasaus, kiitos!

Joten tälläkään kertaa minulle ei tule polkkaa, otsatukkaa, vain latvojen tasaus. En vieläkään taipunut Ramin vakuutteluun ja aneluun tukan pätkäisystä kolmekymmentä senttiä lyhyemmäksi. En, vaikka Ramilla on hyvä syy saksien heilutteluun. Hiusteni latvoissa on muisto aiemmasta tummasta tukastani ja se näkyy lämpimänä vivahteena muuten viileän vaaleissa ja harmaiden hiusten sävyttämissä hiuksissani. Jos suostuisin hiusten lyhentämiseen, olisi tukkani tasaisen vaalea tyvestä latvaan.

Leikkaus myös poistaisi moneen kertaan vaalennetut ja raidoitetut huonokuntoiset latvat. Mutta kuten sanoin, en ole edelleenkään valmis. Soudamme ja huopaamme saman keskustelun ympärillä joka kampaamovisiitilläni, mutta Rami taipuu ja pituus pysyy.

Jotta voin pitää pitkät hiukseni, maksan ekstraa siitä, että joka värjäyksen jälkeen hiuksiini tehdään puolentunnin tehohoito Olaplexillä, ja lupaan pyhästi jatkaa latvojen hoitamista kotona. Edellisen koko pään raidoituksen jälkeen pesin pari ensimmäistä pesua hiukseni vain hoitoaineella ja jatkoin tunnollisesti hoitamista joka toisessa pesussa tehonaamiolla sekä joka pesun jälkeisellä latvojen suojaamisella rakennepaikkaavilla hoitoaineilla. Sen ansiosta latvani eivät enää  murene, veny tai pauku, kuten aiemmin.

Värjäämätön hiuskaan ei ole koskaan yksivärinen, joten jos haluat mahdollisimman pukevan ja luonnollisen värin, pysy mahdollisimman lähellä omaa hiusten väriäsi (asteen tai kaksi tummempi tai vaaleampi) ja ota raidat, jotka sulauttavat tyven muihin hiuksiin pelkkää väriä pehmeämmin.

Vielä  tulee se kerta, kun Rami voittaa väittelyn, minä annan periksi ja lähden kampaamon ovesta polkkatukkaisena. Se päivä ei kuitenkaan ole tänään.

 

Lue myös:

Hyvä hiuspäivä joka päivä

Näin peset hiukset oikein

Näin piilotat harmaat hiukset

Näin pidät vaaleat hiukset viileinä

 

Lue myös

X