Se odotettu kilahdus
Tiedän sohaisevani nyt muurahaispesää. Mutta onhan sitä tässä jo tullut tökittyäkin. Tänään aiheena on se odotettu kilahdus.
”Ethän sä edes kysynyt mitään”
Sanotaan, että me miehet ja naiset olemme erilaisia, mitä whatsappailuun ja perinteiseen viestittelyyn tulee. Varmasti puoliksi totta. Naiset ovat ahkerampia ja haluavat käydä keskustelun loppuun. Odottavat vastausta sellaiseenkin viestiin, jossa ei ole edes kysymystä. Miehet taas saattavat huoletta jättää keskustelun ikäänkuin kesken. Jos heiltä kysytään, miksi, vastaus on luultavasti ”Ethän sä edes kysynyt mitään.”
Uuvuttava piippaus
Aina tämä ei pidä paikkaansa. Olen ollut suhteessa, jossa sain päivän aikana vähintään 30 viestiä. Se voi olla myös uuvuttavaa. Toisaalta sorruin siihen itsekin. Mutta silloin kun en vastannut, heräsi toisen mielessä heti epäilyksiä. SE on uuvuttavaa.
Olen myös elänyt suhteessa, jossa se toinen ei viestitellyt lainkaan. Hän oli perinteinen mies ja soitti, kun oli asiaa. Sinänsä hauskaa, että hänellä oli kyllä paljon asiaa, ja tappelut syntyivät usein siitä, että en ehtinyt vastata jokaiseen pirahdukseen.
Se odotettu kilahdus – Mikä sitten on riittävän usein?
Näiden kahden jälkeen on ollut vaikeaa suhtautua miehiin, jotka jättävät asiat ilmaan. Alan välittömästi kyseenalaistaa kiinnostusta, jos puhelimeni ei kilahda riittävän usein.
Mikä sitten on riittävän usein? Näin koronan aikaan, kun on aikaa, se on varmaan huomattavasti useammin kuin normaaliaikoina.
Mutta totuus on silti se, että oikeasti ahdistun, jos minua pommitetaan koko ajan.
Metsästys on ohi. Vai onko sittenkään?
Kun olen puhunut asiasta sinkkuystävieni kanssa, olemme huomanneet sellaisen toistuvan kaavan, että aluksi puhelin kilahtelee koko ajan, ja sitten kun ”saalis on verkossa”, se hiljenee.
Metsästys on ohi. Paitsi ettei se niin mene. Nykynainen ei ole verkossa yhdestä suudelmasta. Saalis saattaa edelleen karata ja metsästys jatkuu.
Se, että miehet eivät pommita viesteillä, saa myös naiset puntaroimaan, voiko itse lähettää viestejä vai alkaako se vaikuttaa liian innokkaalta. Kysymys, johon toivoisin vastauksen miehiltä.
Minä esimerkiksi saatan laittaa viestiä jostain hauskasta tapahtumasta ilman, että sillä on sen suurempaa merkitystä. Kun asuu yksin, haluaa silti jakaa asioita toisen ihmisen kanssa, oli kyseessä suuri rakkaus tai alkava suhde tai vain joku lyhytaikainen tuttavuus.
Tämä on peliä, jossa kukaan ei voi voittaa – tai kaikki voivat. Meistähän se on kiinni.
Se odotettu kilahdus – ”Olet ollut mielessä”
Suurin osa meistä naisista ei tarvitse jokaviikkoista kukkakimppua, kalliita lahjoja tai timantteja. Pelkkä satunnainen huomioiminen riittää.
Vaikka äitini mielestä miehen älykkyydestä kertoo se, että viesteillä ei pommiteta, sanoisin että ihan vähän kannattaa. Sormet eivät kulu siinä yhtään enempää kuin tinderisvaippailussa. Minulle esimerkiksi riittäisi, että se joku kysyisi illalla, miten päivä on mennyt ja toivottaisi hyvät yöt. Ei sen enempää.
Tähän mennessä sykähdyttävin viesti, jonka olen saanut, meni näin: ”Olet ollut mielessä.” Siitä on jo yli kolme vuotta aikaa ja silti muistan sen aiheuttaman tunteen edelleen.
Se oli se odotettu kilahdus.
Lue myös:
Kommentit