Testissä tuorekosmetiikka

Jos saat valita kaurapuuron ja tuorepuuron välillä, kumman valitset? Minä ainakin olen täysin koukussa tuorepuuroihin. Mehevät, tuoreet marja- ja hedelmäpalat puuromassan joukossa tekevät siitä peruspuuroa herkullisemman ja raikkaamman aamupalan. Tuorepuurossa raaka-aineet eivät ole menettäneet tehojaan lämmityksessä, joten siinä on enemmän ravintoaineita kuin mikrossa tai liedellä keitetyssä kaurapuurossa. Ja juuri siksi ajatus tuorekosmetiikasta tuntuu kutkuttavalta. Viimeinkin tarjolla on jotain ihan uutta perinteisen ja luonnonkosmetiikan rinnalle. Olen testannut urallani tuotteita laidasta laitaan, yllätyn enää harvoin ja sen tähden testasin enemmän kuin mielelläni tuorekosmetiikkaa.

Tuorekosmetiikkaa voisi kutsua luonnonkosmetiikan hifistelyversioksi

Tuorekosmetiikka ei tarkoita kurkkunaamiota, avokadon hieromista naamaan tai kasvoveden korvaamista sitruunavedellä. Se on käsintehtyä, laboratoriossa valmistettua, kauniisin purkkeihin ja tuubeihin pakattua kosmetiikkaa, joka on luonnonkosmetiikkaa astetta pidemmälle vietynä. Tuorekosmetiikkaa valmistetaan kerran kuukaudessa asiakkaiden tilausten perusteella. Siihen käytetään vain elintarviketasoisia öljyjä ja muita ihoa helliviä ainesosia, kuten nyt niin muodikasta kauraa.

Ajatus juuri minua varten valmistetusta, tuoreena purkkiin pakatusta ja siitä kasvoilleni levitetystä kosmetiikasta viehättää minua. Myönnän, että skeptinen puoleni miettii kuitenkin sen anti-age-tehoja. Suoristaako se rypyt, napakoittaako se painovoimalle periksi antaneita leukaperiäni tai poistaako se turvotuksen silmieni alta?

Testissä tuorekosmetiikka

Päätin tehdä testin. Laitoin peruskosmetiikan jäähylle testijakson ajaksi ja tein tilaa kylppärin laatikossa kotimaiselle Niki Newd Oatmeal -kaurasaippualle, Skin Glow -seerumille ja sujautin jääkaappiin täyteläisen, rypäleensiemenöljyä, lähdevettä, mehiläisvahaa ja paatsaman öljyä sisältävän Skin Cream -kosteusvoiteen.

Olen käyttänyt saippuaa kasvojen pesuun viimeksi teininä puhdistaessani meikkejä Cliniquen kasvosaippualla, ja jo pelkkä ajatus saippuasta sai pintakuivuuteen taipuvaisen ihoni tuntumaan kireältä. Saippuan kohdalla yllätyin positiivisesti: se puhdistaa ihon kuivattamatta sitä. Tosin en käytä vahvaa meikkiä, joten en osaa sanoa lähteekö sillä paksuhkot kestomeikit. Sillä ei myöskään kannata puhdistaa silmämeikkiä – sehän on saippuaa ja kukapa haluaisi saippuavaahtoa silmiinsä. Saippuavaahdon poistoon käytetty pellavahanska kuori ihoa hellävaraisesti ja irrotti ne viimeisetkin meikin jämät, jotka eivät lähteneet pelkällä saippualla. Siitä huolimatta, en ole aivan varma, haluanko vaihtaa helpon ja nopean puhdistusveden hivenen sotkuisempaan ja työläämpään saippuaan.

Öljymäinen Skin Silk -seerumi sensijaan tuntuu jo levitettäessä siltä, että sen on pakko tehdä hyvää iholle. Seeruminkin ainesosalistassa on trendikkäästi vain muutama raaka-aine (kuten kaikessa tuorekosmetiikassa): reilunkaupan oliiviöljyä sekä tomaatin-, puolukan, mansikan-, vadelman ja karpalon siemenöljyä. Koska missään tuorekosmetiikan tuotteessa ei ole hajusteita, synteettisiä säilöntäaineita tai alkoholia, niitä voi käyttää myös silmänympärysiholle (paitsi saippuaa), joten korvasin seerumilla myös silmänympärysvoiteeni. Öljyseerumi osoittautui sellaiseksi tuotteeksi, jota pintakuiva ihoni juuri nyt lokakuun harmaassa säässä tarvitsee. Se riittää yksinään pehmentämään ja silottamaan ihon ja tekee siitä kerta kerralta kirkkaamman.

Treenin ja saunan jälkeen olen levittänyt seerumin lisäksi naamalleni täyteläistä, jääkaapissa mukavasti viilennyttä kosteusvoidetta. Voide on kuitenkin niin täyteläinen, että levitän sitä vain kuivimmille alueille, kuten nenänpieliin ja poskipäille, sillä ne pari kertaa kun levitin sitä luontaisesti rasvaisemmalle T-alueelle, huomasin, että se on liiankin ravitseva, ja leukaani ilmestyi heti muutama näppy.

Tuorekosmetiikkatestin tulos

Lyhyehkön testijakson jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että sametilta tuntuva seerumi on ansainnut paikkansa kylpyhuoneessani ja voide on aivan loistava kylmän sään voide, mutta silmänympäryksilleni haluan edelleen käyttää jotain tehokkaampaa, joka laittaa nesteet kiertoon ja poistaa turvotuksen turvotukseen taipuvaisilta silmänympäryksiltäni.

Pidän tuorekosmetiikan yksinkertaisuudesta: se sopii kaikenikäisille, raaka-aineita on vähän ja ne ovat varmasti tuoreita eli tehokkaita ja sillä voi (jos raaskii) hoitaa koko kropan päästä varpaisiin. Miinusta tulee tuotteiden hinnasta. Ne ovat – ihan ymmärrettävästi – kalliimpia kuin peruskosmetiikka (voide 99 e ja seerumi 65 e), pakkausten pienistä koosta ja ironista kyllä, siitä rakastamastani yksinkertaisuudesta. Jotkut ihoalueet vain tarvitsevat lisätehoja, joita tuorekosmetiikka ei pysty vielä tarjoamaan.

Tuorekosmetiikka on virkistävä vaihtoehto alati kasvavassa kosmetiikkaviidakossa, ja jään mielenkiinnolla odottamaan, miten se tästä kehittyy. Vielä se ei pessyt peruskosmetiikkaa samoin kuten tuorepuuro perinteisen kaurapuuron, mutta sekin aika on varmasti vielä tulossa. Sitä odotellessa pysyn sekakäyttäjänä: silmänympäryksille tehoja, puhdistukseen kätevää misellivettä ja poskille silkkimäistä Niki Newdin Skin Silk -seerumia.