Ihmissuhteet

Kärsitkö sitoutumiskammosta tai ahdistaako läheisyys? Saatatkin olla välttelevästi kiintynyt

Väestöliiton psykologin Elina Nurmisen mukaan yhä useampi ihminen ahdistuu läheisyydestä ja viihtyy etäisissä suhteissa. Välttelevä kiintymystyyli syntyy jo lapsuudessa koettujen kokemusten kautta.

Teksti:
Maria Tojkander
Kuvat:
Istock

Toisinaan lemmikin helliminen voi tuntua helpommalta kuin kumppanin.

Väestöliiton psykologin Elina Nurmisen mukaan yhä useampi ihminen ahdistuu läheisyydestä ja viihtyy etäisissä suhteissa. Välttelevä kiintymystyyli syntyy jo lapsuudessa koettujen kokemusten kautta.

Sitoutumisen pulmat ovat korostuneet samalla, kun parisuhde on alkanut perustua pelkkiin tunteisiin. Aina sitoutumiskammoinen ei itse tiedosta kärsivänsä ongelmasta.

– Sitoutumiskammo ilmenee usein ristiriitaisina tunteina. Nainen vaikkapa haluaisi parisuhteen, mutta iskee viime hetkellä jarrut pohjaa, Väestöliiton psykologi Elina Nurminen kuvailee.

Hänen mukaansa esimerkiksi syventymässä olevasta suhteesta karkuun lähteminen voi kertoa siitä, että läheisyys alkaa ahdistaa.

– Sen sijaan että kertoisi ahdistuksestaan miehelle ja pyytäisi rauhallisempaa etenemistä, nainen vetäytyy. Parisuhteessa on tärkeää kertoa monista tunteista ja toiveista, Nurminen sanoo.

– Kaikilla ihmisillä on sitoutumiseen liittyviä pulmia.

Testaa, oletko parisuhteessa sooloilija vai sitoutuja.

Kun läheisyys ahdistaa

Elina Nurmisen mukaan viime vuosina on yleistynyt välttelevä kiintymystyyli, joka syntyy lapsuuden kokemusten kautta. Välttelevästi kiintynyt ei koe tarvitsevansa ketään, ahdistuu läheisyydestä ja viihtyy etäisissä suhteissa.

– Ihmiset eivät uskalla tehdä aloitteita ja suhtautuvat toisiinsa epäuskoisemmin kuin ennen.

On loogista, että jos sinkku ei usko sopivaa kumppania olevan edes olemassa, hän luopuu etsimisestä. Toisentyyppisestä sitoutumiskammosta on kyse silloin, kun on niin huolissaan omasta kelpaavuudestaan, ettei sen vuoksi uskalla päästää ketään lähelleen.

– On aika tavallista toivoa kumppania ja samalla pelätä torjutuksi tulemista niin paljon, ettei uskalla tehdä aloitetta tai heittäytyä parisuhteeseen.

Jos epäilee kärsivänsä sitoutumiskammosta, asiaa voi purkaa esimerkiksi psykologin tai pariterapeutin kanssa.

Elina Nurmisen haastattelu on julkaistu Annan numerossa 24/2015.

Lue myös:

Mitä seksuaaliterapiassa tapahtuu? Seksuaaliterapeutti kertoo

Miten pitkään on sopivaa surra loppunutta rakkautta?

9 syytä, miksi sinkkuseksi on parempaa kuin parisuhdeseksi

X