Varo joutumasta manipuloinnin uhriksi – näin tunnistat yleisimmät persoonallisuushäiriöt

Oman hyvinvoinnin kannalta on tärkeää tunnistaa läheisen häiriintynyt persoonallisuus. Usein auttaa jo, kun tajuaa, ettei vika ole itsessä – minä en ole huono, vaan tuo ihminen saa minut tuntemaan niin.

Persoonallisuushäiriöt ovat vakavia ihmisen persoonallisuudessa, tunne-elämässä ja käyttäytymistavoissa esiintyviä häiriöitä.
Varo joutumasta manipuloinnin uhriksi – näin tunnistat yleisimmät persoonallisuushäiriöt

Oman hyvinvoinnin kannalta on tärkeää tunnistaa läheisen häiriintynyt persoonallisuus. Usein auttaa jo, kun tajuaa, ettei vika ole itsessä – minä en ole huono, vaan tuo ihminen saa minut tuntemaan niin.

Persoonallisuushäiriöiksi kutsutaan vakavia tunne-elämässä ja käyttäytymisessä esiintyviä häiriöitä, jotka poikkeavat merkittävästi ympäröivästä kulttuurimallista.

– Persoonaltaan häiriintynyt henkilö ei pysty suoraan kommunikointiin, sanoo psykoterapeutti Marica Brandt-Pihlström.

Brandt-Pihlström kuvailee, että häiriintyneen henkilön tunteiden ilmaisu ja käytös on ylilyövää ja arvaamatonta, joko hurmaavaa tai liiallisen välinpitämätöntä.

– Tyypillistä on, että tällaisen ihmisen seurassa tulee joko erittäin huono tai kummallisen hyvä olo, eikä pysty selittämään miksi. Kaikki persoonaltaan häiriintyneet ihmiset ovat hyvin manipuloivia, ja he yrittävät joko aktiivisesti tai passiivisesti sitoa toisen omaan vaikutuspiiriinsä.

Persoonallisuushäiriö kehittyy hitaasti, ja sitä esiintyy noin kymmenellä prosentilla väestöstä. Juuret ovat lapsuudessa ja häiriöt näyttävät jossain määrin periytyvän, ehkä geneettisestikin, mutta vähintäänkin käyttäytymismallina.

– Puhutaan kiintymyssuhdeteoriasta. Sen mukaan lapsi kiintyy omiin vanhempiinsa tai häntä hoitaviin ja rakastaviin aikuisiin alle kolmivuotiaana. Kaikilla persoonallisuushäiriöisillä on taustalla ongelmia tässä asiassa: kiintymyssuhde vanhempiin ei ole jostain syystä ollut turvallinen.

Älä leimaa, mutta älä ymmärrä liikaa

Persoonallisuushäiriöiseksi leimaaminen on vakava syyte, joten ilmauksen käytössä tulee olla erittäin varovainen,  psykoterapeutti kuvaa.

Toisaalta liika ymmärtäminen ja asian syrjään työntäminenkin voi olla haitaksi.

– Jokaisella on oikeus tulla rakastetuksi. Samoin kuin oikeus olla surullinen ja vihainen, jos ei ole saanut riittävästi turvallisuutta ja rakkautta osakseen, Brandt-Pihlström muistuttaa.

Persoonallisuushäiriöiksi kutsutaan vakavia tunne-elämässä ja käyttäytymisessä esiintyviä häiriöitä.

Persoonallisuushäiriöt ovat vakavia ajatus-, tunne- ja käyttäytymismalleja.

Sinä voit olla osa ketjua – katkaise se!

Prosessi voisi parhaimmillaan mennä esimerkiksi näin. Potilas tulee vastaanotolle ja käy ilmi, että hänen äitinsä on emotionaalisesti persoonallisuushäiriöinen.

– Tällöin on luonnollista, että potilas kokee olleensa väärinkohdeltu ja hän tuntee vihaa ja pettymystä äitiään kohtaan. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hän leimaisi äitinsä tai syyttäisi tätä suoraan, Brandt-Pihlström kertoo.

Parhaimmillaan potilas voi myöntää, että minun äitini ei pystynyt huolehtimaan minusta, ja hän voi myös tajuta, että äidillä on ollut syynsä toimia näin. Kun päällimmäinen tuli on roihahtanut, ikävät tunteet voivat hiipua tuhkaksi.

Usein helpottaa, kun tuntee sukuhistoriansa ja voi hahmottaa oman paikkansa ketjussa. Ehkä äidinäiti tai tämän äiti on jo pienenä joutunut orvoksi tai hylätyksi. Kun asiat käy läpi, voi siten pyrkiä katkaisemaan ketjun omalta kohdaltaan.

Tavallisimmat persoonallisuushäiriöt

Eristäytyvä persoonallisuus: Vetäytyy sosiaalisista suhteista, on emotionaalisesti kylmä. Pakenee mielikuvitukseen, yksinäisiin harrastuksiin tai itsetutkiskeluun. Ei nauti läheisistään, ei edes perheenjäsenistä.

Epäluuloinen persoonallisuus: Kantaa kaunaa, ei anna anteeksi eikä uskoudu muille. Epäilee tulevansa petetyksi, ei osaa antaa anteeksi ja tulkitsee usein ystävällisetkin teot vihamielisiksi.

Epäsosiaalinen persoonallisuus: Vastuuton, vilpillinen ja valehteleva, ei omaatuntoa eikä katumusta. On piittaamaton sosiaalisista normeista ja välinpitämätön toisten tunteista ja oikeuksista.

Epävakaa persoonallisuus: Mustavalkoinen ja impulsiivinen, oikukas ja ailahteleva, taipumus toimia miettimättä seurauksia. Voi esiintyä itsensä vahingoittamista, tyhjyyden tunnetta ja tunteiden ailahtelua.

Huomionhakuinen persoonallisuus: Haluaa olla keskipiste, dramaattinen, teatraalinen ja liioitteleva, usein herkkä loukkaantumaan ja helposti toisten ohjattavissa.

Vaativa persoonallisuus: Keskittyy yksityiskohtiin niin, että toiminta kärsii. Ylitunnollinen, pikkutarkka, joustamaton, saita ja itsepäinen. Asioista on jatkuva huoli ja epäily.

Estynyt persoonallisuus: Sosiaalisesti ujo ja estoinen, yliherkkä arvostelulle, pelkää ja jännittää jatkuvasti. Kaipaa hyväksyntää ja kiintymystä eikä kestä hylkäämistä tai arvostelua.

Riippuvainen persoonallisuus: Alistuva, takertuva, haluaa tulla hoivatuksi eikä osaa tehdä itsenäisiä päätöksiä. Myöntyy kohtuuttomasti muiden ihmisten toiveisiin ja pelkää jätetyksi tulemista.

Muut häiriöt, esimerkiksi narsismi: Samalla henkilöllä voi olla piirteitä erilaisista häiriintyneistä persoonallisuuksista. Esimerkiksi narsisti osaa olla viettelevä ja hurmaava, mutta hän on myös alistava, itsekeskeinen, hyväksikäyttävä ja julma.

Epäsosiaalista ja narsistista persoonallisuutta esiintyy enemmän miehillä. Naisilla tavataan useammin huomionhakuista ja epävakaata persoonallisuutta. Jälkimmäistä kutsutaan myös emotionaaliseksi persoonallisuushäiriöksi ja rajatilapersoonaksi.

Persoonaltaan häiriintynyt jyrää työpaikalla – kuka selviytyy parhaiten?

Persoonaltaan häiriintynyt henkilö voi hurmata ja hämmentää ilmapiiriä työpaikalla ja manipuloida muut tekemään asioita, joita he eivät muuten tekisi. Tällainen henkilö on niin sanottu hankala tyyppi.

– Totuus on, että toiset pärjäävät hankalien ihmisten kanssa paremmin kuin toiset. Tärkeintä on pitää oikeasti puoliaan, Marica Brandt-Pihlström neuvoo.

– Parhaiten persoonallisuushäiriöisten kanssa selviytyvät ihmiset, joilla on hyvä itsetunto ja jotka eivät ota asioita liian henkilökohtaisesti eivätkä suostu tulemaan runnotuksi. On tärkeää tajuta, että minä en ole huono, vaikka tuo ihminen saa minut uskomaan niin.

Joskus on tarpeen myös ottaa etäisyyttä tällaiseen hankalaan ihmiseen tai vähintäänkin lähteä pois tilanteesta, joka tuntuu liian painostavalta.

– Pitää olla uskollinen itselleen ja opetella sanomaan asiat suoraan, Brandt-Pihlström neuvoo.

Asiantuntija haluaa myös muistuttaa projisioinnin vaarasta.

– On tilanteita, että sinänsä aivan tervekään ihminen ei pysty käsittelemään tunteitaan, vaan hän voi helposti syyttää toista ja nähdä tässä ikäviä piirteitä – sen sijaan, että myöntäisi ongelman olevan omassa itsessään.

Lue myös:

Narsismi perheessä

Opi tunnistamaan manipulaattori

Näin selviät hankalan työkaverin kanssa

Kasvattiko sinut narsistiäiti? Nämä asiat elämästäsi se selittää

Narsistin lapsen tarina: Narsistiäiti tuhosi perheeni

Onko läheiseni psykopaatti?

Tilaa Annan uutiskirje

Annan uutiskirje tuo sähköpostiisi uusimmat artikkelit, testit ja kilpailut.

Kommentit

Jos oikeasti loppuun asti asiaa ajattelee, niin suurimmalla osalla ihmisistä taitaa olla jonkinlainen persoonallisuushäiriö. Ihmiset jotka olen tavannut elämässäni, ovat melkein kaikki olleet jollain lailla oikukkaita, itsekkäitä, kieroja, kateellisia, tunteettomia, välinpitämättömiä, yrittäneet hyötyä yms. On toki ollut toisenlaisiakin ihmisiä, mutta hyvin pieni prosentti. Minun on helpompi luoda ihmissuhteita, jotka eivät ole läheisiä, ihan siitä syystä että niin välttyy suurimmalta draamalta ja hyväksikäyttöyrityksiltä ja muiden oikukkuudelta.

”– Parhaiten persoonallisuushäiriöisten kanssa selviytyvät ihmiset, joilla on hyvä itsetunto ja jotka eivät ota asioita liian henkilökohtaisesti eivätkä suostu tulemaan runnotuksi.”

Eli persoonallisuushäiriöisen kanssa pärjää parhaiten toinen personaallishäiriöinen? Ymmärtääköhän kirjoittaja, että ei ole mitään mahdollisuutta kenelläkään välttyä diagnoosilta näillä eväillä?

Mitä jos sen sijaan, että miettii lääketieteellistä selitystä toisista ihmisistä omille virheilleen, sitä ihan oikeasti alkaisi käyttytymään kuin aikuinen aikuisten maailmassa? Safe space -ihmiset ei ole ihan täysipäisiä.

No tässä artikkelissa nyt oli aika yleistasoisesti kuvattu nuo häiriöt. Ei se tarkoita, että jos kaikki nuo adjektiivit sopii itseen = persoonallisuushäiriöinen. Kyllä noille on ihan omat tarkemmat diagnostiset kriteerinsä.

Ja luulen, että tuolla ”hyvä itsetunto ja jotka eivät ota asioita liian henkilökohtaisesti eivätkä suostu tulemaan runnotuksi” tarkoitetaan ihmisiä, joilla on terve itsetunto. Ei liian ylimielinen, mutta ei liian alistuva.

”alkaisi käyttytymään kuin aikuinen aikuisten maailmassa”
Tuo taas on aika turha lause sanoa ihmiselle, jolla on ongelmia. Jos se olisi niin helppoa niin eiköhän se olisi tehnyt sen jo aikoja sitten?

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *