Ihmissuhteet

Varo joutumasta manipuloinnin uhriksi – näin tunnistat yleisimmät persoonallisuushäiriöt

Oman hyvinvoinnin kannalta on tärkeää tunnistaa läheisen häiriintynyt persoonallisuus. Usein auttaa jo, kun tajuaa, ettei vika ole itsessä – minä en ole huono, vaan tuo ihminen saa minut tuntemaan niin.

Teksti:
Sanna Wirtavuori
Kuvat:
Istock

Persoonallisuushäiriöt ovat hankalia ja vakavia ihmisen persoonallisuudessa, tunne-elämässä ja käyttäytymistavoissa esiintyviä häiriöitä.

Oman hyvinvoinnin kannalta on tärkeää tunnistaa läheisen häiriintynyt persoonallisuus. Usein auttaa jo, kun tajuaa, ettei vika ole itsessä – minä en ole huono, vaan tuo ihminen saa minut tuntemaan niin.

Persoonallisuushäiriöiksi kutsutaan vakavia tunne-elämässä ja käyttäytymisessä esiintyviä häiriöitä, jotka poikkeavat merkittävästi ympäröivästä kulttuurimallista.

– Persoonaltaan häiriintynyt henkilö ei pysty suoraan kommunikointiin, sanoo psykoterapeutti Marica Brandt-Pihlström.

Brandt-Pihlström kuvailee, että häiriintyneen henkilön tunteiden ilmaisu ja käytös on ylilyövää ja arvaamatonta, joko hurmaavaa tai liiallisen välinpitämätöntä.

– Tyypillistä on, että tällaisen ihmisen seurassa tulee joko erittäin huono tai kummallisen hyvä olo, eikä pysty selittämään miksi. Kaikki persoonaltaan häiriintyneet ihmiset ovat hyvin manipuloivia, ja he yrittävät joko aktiivisesti tai passiivisesti sitoa toisen omaan vaikutuspiiriinsä.

Persoonallisuushäiriö kehittyy hitaasti, ja sitä esiintyy noin kymmenellä prosentilla väestöstä. Juuret ovat lapsuudessa ja häiriöt näyttävät jossain määrin periytyvän, ehkä geneettisestikin, mutta vähintäänkin käyttäytymismallina.

– Puhutaan kiintymyssuhdeteoriasta. Sen mukaan lapsi kiintyy omiin vanhempiinsa tai häntä hoitaviin ja rakastaviin aikuisiin alle kolmivuotiaana. Kaikilla persoonallisuushäiriöisillä on taustalla ongelmia tässä asiassa: kiintymyssuhde vanhempiin ei ole jostain syystä ollut turvallinen.

Älä leimaa, mutta älä ymmärrä liikaa

Persoonallisuushäiriöiseksi leimaaminen on vakava syyte, joten ilmauksen käytössä tulee olla erittäin varovainen,  psykoterapeutti kuvaa.

Toisaalta liika ymmärtäminen ja asian syrjään työntäminenkin voi olla haitaksi.

– Jokaisella on oikeus tulla rakastetuksi. Samoin kuin oikeus olla surullinen ja vihainen, jos ei ole saanut riittävästi turvallisuutta ja rakkautta osakseen, Brandt-Pihlström muistuttaa.

Persoonallisuushäiriöiksi kutsutaan vakavia tunne-elämässä ja käyttäytymisessä esiintyviä häiriöitä.
Persoonallisuushäiriöt ovat vakavia ajatus-, tunne- ja käyttäytymismalleja.

Sinä voit olla osa ketjua – katkaise se!

Prosessi voisi parhaimmillaan mennä esimerkiksi näin. Potilas tulee vastaanotolle ja käy ilmi, että hänen äitinsä on emotionaalisesti persoonallisuushäiriöinen.

– Tällöin on luonnollista, että potilas kokee olleensa väärinkohdeltu ja hän tuntee vihaa ja pettymystä äitiään kohtaan. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hän leimaisi äitinsä tai syyttäisi tätä suoraan, Brandt-Pihlström kertoo.

Parhaimmillaan potilas voi myöntää, että minun äitini ei pystynyt huolehtimaan minusta, ja hän voi myös tajuta, että äidillä on ollut syynsä toimia näin. Kun päällimmäinen tuli on roihahtanut, ikävät tunteet voivat hiipua tuhkaksi.

Usein helpottaa, kun tuntee sukuhistoriansa ja voi hahmottaa oman paikkansa ketjussa. Ehkä äidinäiti tai tämän äiti on jo pienenä joutunut orvoksi tai hylätyksi. Kun asiat käy läpi, voi siten pyrkiä katkaisemaan ketjun omalta kohdaltaan.

Persoonaltaan häiriintynyt jyrää työpaikalla – kuka selviytyy parhaiten?

Persoonaltaan häiriintynyt henkilö voi hurmata ja hämmentää ilmapiiriä työpaikalla ja manipuloida muut tekemään asioita, joita he eivät muuten tekisi. Tällainen henkilö on niin sanottu hankala tyyppi.

– Totuus on, että toiset pärjäävät hankalien ihmisten kanssa paremmin kuin toiset. Tärkeintä on pitää oikeasti puoliaan, Marica Brandt-Pihlström neuvoo.

– Parhaiten persoonallisuushäiriöisten kanssa selviytyvät ihmiset, joilla on hyvä itsetunto ja jotka eivät ota asioita liian henkilökohtaisesti eivätkä suostu tulemaan runnotuksi. On tärkeää tajuta, että minä en ole huono, vaikka tuo ihminen saa minut uskomaan niin.

Joskus on tarpeen myös ottaa etäisyyttä tällaiseen hankalaan ihmiseen tai vähintäänkin lähteä pois tilanteesta, joka tuntuu liian painostavalta.

– Pitää olla uskollinen itselleen ja opetella sanomaan asiat suoraan, Brandt-Pihlström neuvoo.

Asiantuntija haluaa myös muistuttaa projisioinnin vaarasta.

– On tilanteita, että sinänsä aivan tervekään ihminen ei pysty käsittelemään tunteitaan, vaan hän voi helposti syyttää toista ja nähdä tässä ikäviä piirteitä – sen sijaan, että myöntäisi ongelman olevan omassa itsessään.

Lue myös:

Narsismi perheessä

Opi tunnistamaan manipulaattori

Näin selviät hankalan työkaverin kanssa

Kasvattiko sinut narsistiäiti? Nämä asiat elämästäsi se selittää

Narsistin lapsen tarina: Narsistiäiti tuhosi perheeni

Onko läheiseni psykopaatti?

X