Eikö mikään tunnu miltään? Sinulla voi olla aleksitymia

Tutkimusten mukaan joka kymmenes suomalainen on tunneköyhä: hän ei liiemmin pohdiskele asioita, mieti menneitä tai lähde ratkomaan ongelmia ihmissuhteessa.

Joidenkin ihmisten täytyy sairastua vakavasti ennen kuin he tuntevat. Mutta eivät he vielä silloinkaan tiedä, mitä tuntevat. Tälle ominaisuutta kutsutaan nimellä aleksitymia. Kyseessä ei ole sairaus vaan persoonallisuuspiirteiden yhdistelmä, jossa tunteille ei ole sanoja. Yleisellä tasolla puhutaan tunneälyn vastakohdasta.

Tunteita on mahdoton tunnistaa

Tunneköyhä henkilö ajattelee mielikuvituksettomasti toiminnan kautta ja purkaa pahaa oloaan tekemällä töitä tai lähtemällä lenkille. Seksistä voi tulla tekninen suoritus, jonka voi lopettaa kuin seinään. Aleksityymikko ei yksinkertaisesti kykene tunnistamaan tunteita itsessään tai muissa. Tunteita on, mutta hän ei ymmärrä niitä.

Pahimmillaan jatkuva pahaolo purkautuu ulos yleisenä kiukutteluna, äkäisyytenä tai raivokohtauksina. Aleksityymikko pakenee ja välttelee vastoinkäymisiä viimeiseen saakka, sillä hänen aivonsa eivät osaa tulkita kehon viestejä.

Taustalla lapsuus ilman hellyyttä

Ympäristö, jossa tunteisiin ei kiinnitetä huomiota, jättää ihmiseen jäljen. Rakkauden, hellyyden ja kiintymyksen puute lapsuudenkodissa aiheuttaa herkästi ongelmia myöhemmässä elämässä. Huonosti toimivat ihmissuhteet tai katastrofaaliset kokemukset elämän alkutaipaleella voivat vaurioittaa pysyvästi ihmisen tunne-elämää.

Tie aikuisen tunnekylmyyteen on valmis, jos lapsuudessa ei puhuta tunteista eikä niitä opeteta ilmaisemaan. Joidenkin tutkijoiden mukaan tasapainoton tunne-elämä johtaa herkästi aleksitymiaan tai erilaisiin mielenterveysongelmiin. Tunneköyhyyden ja masennuksen välillä on havaittu selvä yhteys.

Vanhempien ikäluokkien taakka

Tutkimusten mukaan joka kymmenes suomalaisista aikuisista on  jossain määrin aleksityyminen. Vanhemmissa suomalaisissa ikäluokissa jopa joka neljännellä on vaikeuksia puhua tunteista. Kyvyttömyys ilmaista tunteita on todennäköisempää iäkkään miehen kuin nuoren naisen kohdalla.

Sota- ja pula-ajan ihmiset kuuluvat siihen joukkoon, jotka ovat usein eläneet pelossa, kokeneet rakkaan menetyksen, tottuneet jatkuvaan työntekoon ja vähäisiin koulutusmahdollisuuksiin. Tunneköyhät ihmiset ovat yleensä kokeneet elämässään normaalia enemmän rankkoja tapahtumia. Tiettynä ajanjaksona syntyneet ja eläneet ovat omaksuneet ikäluokalleen tyypillisen tavan kokea asioita.

Nykypäivänä naimattomuus, leskeys, alhainen koulutus- ja tulotaso, terveydelliset haasteet sekä työuupumus ovat riskitekijöitä, jotka lisäävät alttiutta sekä tunneköyhyyteen että aikuisiän elimellisiin ja psyykkisiin sairauksiin.

Haaste sekä itselle että lähipiirille

Ihminen, joka ei löydä sanoja sisäiselle kokemukselleen, elää sekä itselleen että muille vain puolittain.

Aleksityymikko kokee oireet ruumiinsa kautta. Näin ollen hän saattaa valittaa päänsärystä, vaikka hänellä on itse asiassa omantunnontuskia. Oikean diagnoosin tekeminen voi olla hankalaa jopa lääkärille.

Tunneköyhän ihmisen ominaispiirteet ovat yleensä varsin pysyviä. Kyseessä on persoonallisuuden osa, ei psyykkiseen stressiin tai muihin tilapäisiin tekijöihin liittyvä oire. Tunnetietoisuutta voi opetella, mutta se vaatii kärsivällisyyttä sekä aleksityymikolta että hänen lähipiiriltään.

Ensimmäinen askel parempaan otetaan silloin, kun sekä lähipiiri että ammattiauattaja yrittävät tunnistaa aleksityymikon tunteita – ja ymmärtää niitä. Vahinkoa puolestaan saadaan aikaan sillä, että henkilön tunnereagoimattomuuteen suhtaudutaan pilkallisesti tai siitä rangaistaan.

Teksti: Jenna Lehtonen
Kuvat: Colourbox.com
Lähteet: Laakarilehti.fi, Blogs.scientificamerican.com, Terveyskirjasto.fi