Ihmiset ja suhteet

Mustasukkaisuudesta voi parantua

Teksti:
Anna.fi

Kaisa, 49, epäili vuosia kilttiä miestään uskottomuudesta. Lopulta hän meni terapiaan, jossa syntyneet oivallukset olivat käännekohta helpompaan elämään. Mustasukkaisuudesta voi parantua.

Mustasukkaisuudesta voi parantua

Ensin Kaisa tarkastaa puhelimen. Ei epäilyttäviä viestejä. Hän vilkaisee eteisestä olkansa yli olohuoneen sohvalle, jossa mies lepää. Sitten hän noukkii lompakon tämän takin taskusta. Ei mitään, sielläkään.

Epäily jäytää silti.

Kun mies nousee sohvalta, hänen on pakko kysyä. Missä olit tänään töissä? Mitä oikeastaan teit? Ketä tapasit päivän aikana? Oliko siellä naisia?

Mies tyynnyttelee, niin hän aina tekee. Mutta pelko ei hellitä Kaisasta, sillä se on kulkenut mukana koko päivän. Tänäänkin Kaisa on kävellyt ympäriinsä kotona. Miettinyt, itkeskellytkin. Voisiko miehellä olla joku toinen?

Illalla epäilykset johtavat riitaan – taas. Riitoja on alkanut olla yhä enemmän, koska Kaisa ei usko miehen vakuutteluja.

– Päällimmäisenä oli vain tuskastunut olo. Se hirveä, tuntematon pelko. Pelkäsin jatkuvasti, että mieheni pettää minua ja suhde kaatuu, Kaisa muistelee viiden vuoden takaista aikaa.

Nyt Kaisa ymmärtää olleensa mustasukkainen. Pahimpina vuosina hän ei sitä suostunut myöntämään.

– Mustasukkaisuus on kuin alkoholismi. Halusin peitellä ja kieltää ongelman niin pitkään kuin mahdollista.

Missä menee raja?

Ongelman kieltäminen on tyypillistä mustasukkaiselle, sanoo parisuhdekeskuksen johtaja ja psykoterapeutti Heli Vaaranen Väestöliitosta.

– Se on osa vainoharhaa, joka mustasukkaisuuteen liittyy. Ihminen ajattelee olevansa itse oikeassa ja vain selvittävänsä asioita, joita muut salailevat.

Arkikielessä puhutaan usein sairaalloisesta mustasukkaisuudesta. Vaarasen mukaan ongelma on jo niin yleinen ja arkinen, että parempia termejä ovat tuhoisa tai vakava mustasukkaisuus.

– Mustasukkaisuus on yleistynyt, sillä sosiaalinen media on tunkeutunut parien ja perheiden yksityiseen aikaan, ruokapöytään ja vuoteeseen. Ennen koti oli tila, joka rauhoitettiin muilta ihmisiltä.

Miten sitten tunnistaa vakava mustasukkaisuus normaalin rajoissa olevasta? Tuhoisassa mustasukkaisuudessa tunteet ja pelot alkavat häiritä omaa unta, käytöstä, parisuhderauhaa tai toisen yksityisyyttä tai turvallisuutta. Rajuimmillaan vakavasta mustasukkaisuudesta voi tulla kaikkea elämää hallitseva ylätaso.

– Silloin kaikki muut asiat, kuten työ tai perhe, ovat alisteisia sille. Pahimmillaan mustasukkaisuus voi jopa päättyä tappoon, joten siihen tulee aina suhtautua vakavasti. Lievempänäkin se kaventaa elämää ja vie huomiota kaikelta positiiviselta, Vaaranen huomauttaa

Taustalla nippu pelkoja

Tunteiden jatkuva vaihtelu teki Kaisan elämästä raskasta.

– Välillä luotin mieheeni, toisena päivänä en. Elämä oli jatkuvaa vuoristorataa. Tuntui, että olin jatkuvasti heikolla jäällä. Ja olin itse tehnyt sen jään jalkojeni alle. Todellisuudessa siellä oli ihan kestävää asfalttia.

Käännekohdaksi tarvittiin yksi erityinen yö. Yksi liian pitkälle mennyt riita, jonka päätteeksi Kaisa ilmoitti miehelleen, että suhde ei toimi.

– Pyysin miestäni sanomaan yhden syyn, jonka vuoksi en lähtisi. Kun hän sanoi ’se, että rakastan sinua’, tajusin, että minä aiheutin suhteen ongelmat. Minulla oli tasapainoinen ja ihana mies ja hyvä koti. Minun oli haettava apua. Varasin ajan terapiaan.

Kaisa ei ollut koskaan yksin ollessaan uskaltanut kuvitella pelkojaan loppuun saakka. Sitä, mitä pettäminen loppujen lopuksi olisi. Terapiassa Kaisan pahimmat pelot väritettiin konkreettisiksi tapahtumiksi. Missä ja milloin mies pettäisi häntä? Mitä sitten tapahtuisi?

– Ymmärsin, että peloissa ei ole järkeä. Elämämme oli kotikeskeistä, ja mies tuli töistä kotiin kuin kello. Hän ei käynyt kuin kaupassa ja jääkiekkopeleissä – ja sielläkin useimmiten tyttäremme kanssa. Ei hänellä ollut mahdollisuuksia tai aikaa pettää minua.

Terapiassa Kaisa pääsi kiinni myös syihin pelkojensa taustalla. Yksi tärkeimmistä oli se, mitä Kaisa ajatteli itsestään.

– Olin lihonut 30 kiloa sairastelun ja lapsen syntymän jälkeen ja olin hyvin epävarma itsestäni, hän muistelee.

Mustasukkaisuudessa ei olekaan kyse kumppanin epäluotettavuudesta, vaan omaan persoonaan ja turvallisuuden tunteeseen liittyvistä asioista. Tyypillisiä pelkoja ovat menettämisen ja kilpailutilanteen pelko. Moni pelkää myös sitä, ettei kumppani arvosta.

– Silloin kannattaa miettiä, arvostaako itse itseään. Mustasukkaisuuden taustalta löytyy usein syvä epävarmuus, joka liittyy omaan ikään, ulkonäköön tai siihen, että suhteessa ei enää ole seksiä, Vaaranen sanoo.

Jos parisuhteeseen ei liity tunnetta onnellisuudesta, mustasukkainen alkaa helposti epäillä kumppanin hakevan onnen jostain muualta.

– Kun tiedostaa itse suhteessa olevan tyhjiön, alkaa pelätä sitä, millä kumppani sen tyhjiön täyttää. Sen voi täyttää urheilulla, työllä tai ihastumisella. Jollain se täyttyy, Vaaranen kuvaa.

Minäkuva vaati vahvistusta

Kaisan mustasukkaisuuden syyt olivat syvällä. Minäkuva oli mennyt rikki jo lapsuudessa, joka oli ollut turvaton. Kaisa on joutunut sekä insestin että useamman raiskauksen uhriksi. Hän on myös raitistunut alkoholisti.

– Rakkauden kuvani on vääristynyt jo lapsuudessa, ja olen hakenut samanlaista mallia aiemmista parisuhteistani. Minun on ollut vaikeaa ymmärtää turvallista arkea, koska en ole tottunut sellaiseen, Kaisa sanoo.

Lapsena syntynyt pelko hylkäämisestä synnyttää helposti mustasukkaisia tunteita aikuisena. Pelko siitä, että turvallinen suhde otetaan pois, kasvoi Kaisallakin kohtuuttomaksi.

– Ajattelin, että tämä on liian hyvää ollakseen totta. Hyvä avioliitto on lottovoitto. Mutta jos et osaakaan elää sen lottovoiton kanssa, alat keksiä asioita.

Minäkuva alkoi vahvistua, kun Kaisa puhui ääneen tunteistaan ja peloistaan. Pelot pienenivät ja Kaisa alkoi nähdä kokonaiskuvan. Omien tunteiden ymmärtäminen ei kuitenkaan riittänyt Kaisalle. Hän halusi testata itseään. Neljä vuotta sitten hän ilmoitti miehelleen, että lähtee viikon lomalle – vain lapsen kanssa. Mies jäi kotiin.

– Ajattelin, että nyt annan hänelle tilaisuuden pettämiseen. Reissu oli hirveän vaikea, mutta minun oli tehtävä se. Kun tulin takaisin, se oli minulle kuin palkinto. Voitto itsestäni, peloistani ja ahdistuksistani, Kaisa kuvaa.

Tuon kesän jälkeen hän on tehnyt samanlaisen loman vuosittain. Joka kerran se on ollut helpompaa.

Itsetunto-ongelma

Helpommallakin mustasukkaisuudesta voi päästä eroon, sanoo Vaaranen. Itsensä siedättäminen voi olla liian raskas tapa käsitellä tunteita. Vaikeaan mustasukkaisuuteen tarvitaankin aina ammattiapua. Silloin pääsee mustasukkaisuuden psykologisille juurille ja voi tarkastella pelkojaan ikään kuin ulkopuolelta.

– Joskus kyseessä on rakenteellinen mustasukkaisuus, jolloin ihminen on riippuvainen parisuhteestaan joko heikon itsetunnon, talouden tai statuksen kautta. Toisinaan taustalla on ahdistuneisuus ja jännittyneisyys, ja silloin tarvitaan apua niiden hoitamiseen. Myös hyvin konservatiiviset arvot voivat johtaa siihen, että haluaa estää puolisoltaan normaalin kanssakäymisen muiden kanssa, Vaaranen selventää.

Eri syitä yhdistää sama lopputulos: kuvitteellisen riittämättömyyden kanssa on raskasta elää.

Kumppani joutuu lujille

Miten Kaisan mies koki vaikeimmat vuodet? Sitä Kaisa ei oikeastaan tiedä. Aiheesta puhutaan vähän, ja vain Kaisan aloitteesta.

– Voimme jopa nauraa joillekin vanhoille jutuille, mutta mieheni on niin hienotunteinen, ettei kiusoittele minua asiasta. Hän tietää, että se on edelleen minulle arka paikka. Meillä on sopimus, että emme ’mene toisen pään sisälle’. Siksi puhun näistä asioista mieluummin ystävien kanssa.

Mustasukkaisten epäilyjen kanssa eläminen on raskasta kumppanille. Puoliso on silti usein avainasemassa, sillä mustasukkainen hakee kumppanistaan turvaa. Vaikka kyselyt ärsyttäisivät, on tärkeää, että asioita ei salailla.

– Mustasukkaista helpottaa, kun kumppani kertoo päivittäin rakastavansa häntä. Se, että kuulee olevansa tärkeä, lisää mustasukkaisen turvallisuuden tunnetta, Vaaranen sanoo.

Uskollisuutta sen sijaan ei tarvitse eikä pidä jatkuvasti todistella. Tärkeämpää on lisätä avointa ja yhteistä yhteiselämää.

– Kun valitsee kumppanin, valitsee myös kimpun ongelmia. Mustasukkaisella ihmisellä voi olla paljon muita valloittavia piirteitä. Mustasukkaisuudesta kärsivät parit ponnistelevat suhteissaan yhtä paljon kuin muutkin parit, Vaaranen huomauttaa.

Kaisan parisuhteessa ei enää ponnistella mustasukkaisten epäilyjen kanssa. Terapian myötä Kaisa on opetellut uuden tavan ajatella.

– Nykyään ajattelen, että jos mieheni jotain tekisikin, kaipa hän tulisi minulle siinä vaiheessa kertomaan, jos haluaa avioeron, Kaisa naurahtaa.

Hae apua parisuhteen ongelmiin: Väestöliitto

Teksti: Riina-Maria Metso
Kuva: Colourbox

Anna 50/2013

Lue myös:

Aiheuttaako Facebook-käytös mustasukkaisuutta parisuhteessa? Lue Ellien kyselyn vastaukset!
Mustasukkaisuus – Mustasukkaisuuden erilaiset kohteet ja tyypit
Testaa, oletko mustasukkainen

X