Ihmissuhteet

Oletko esikoinen vai kuopus? Näin perhetaustasi vaikuttaa työelämässä

Asema lapsuuden perheessä vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen työelämässä. Onko keskimmäinen lapsi mukavampi työkaveri kuin kuopus tai esikoinen? Entä kenessä on eniten pomon ainesta? Kysyimme asiaa sisaruussuhteita tutkineelta lääketieteen tohtori, psykoanalyytikko ja perheterapeutti Anneli Larmolta.

Teksti:
Sanna Wirtavuori
Kuvat:
Colourbox

Asema lapsuuden perheessä vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen työelämässä. Onko keskimmäinen lapsi mukavampi työkaveri kuin kuopus tai esikoinen? Entä kenessä on eniten pomon ainesta? Kysyimme asiaa sisaruussuhteita tutkineelta lääketieteen tohtori, psykoanalyytikko ja perheterapeutti Anneli Larmolta.

Miten paikka sisarussarjassa vaikuttaa ihmisen luonteeseen?

Monet asiat määräytyvät sen mukaan, onko lapsi ollut esikoinen, kuopus vai keskimmäinen ja miten vanhemmat ovat kohdelleet lasta. Onko lapsi ollut pärjäävä isosisko vai hellyttävä pikkuveli vai kenties joukon mukana roikkuva keskimmäinen.

Esikoinen on useamman lapsen sisarussarjassa ainoa, joka on saanut olla edes jonkin aikaa vanhemmilleen ensimmäinen ja ainutkertainen. Toisaalta heti kun hänelle on tullut sisaruksia, asema on muuttunut dramaattisesti.

Perinteisesti ajatellaan, että esikoiset ovat vastuunottajia, niitä jotka keksivät leikit ja usein myös haluavat pomottaa. Kuopus puolestaan tottuu pääsemään helpolla, häntä paapotaan ja hellitään. Keskimmäinen on paitsi joustavin myös väistyvin. Hän tottuu huomioimaan isompia ja pienempiä.

Myös sisarusten lukumäärä ja ikäerot vaikuttavat sosiaalisiin suhteisiin. Kun ikäero on suuri, nuorimmainen voi suhtautua isompiin sisaruksiin kuin vanhempiin. Ja joskus esimerkiksi vanhin poika pääsee helpommalla, koska huolehtivan sisaruksen rooli langetetaan häntä nuoremmalle tytölle.

Lue lisää: Sisaruskateuden voi voittaa

Miten nämä piirteet näkyvät työelämän suhteissa?

Lapsuudessa syntyneet suhtautumistavat saattavat muuttaa muotoaan ja kehittyä vuosien varrella, mutta yleensä ihmiset toistavat varhain opittuja malleja koko elämänsä ajan. Jos he ovat esimerkiksi tottuneet olemaan vastuunkantajia, he yrittävät haalia vastuuta vielä aikuisenakin.

Sopiiko esikoinen hyvin esimieheksi?

Tietyt ihmistyypit hakeutuvat esimieheksi, mutta se ei tarkoita, että he olisivat hyviä siinä. Hyvä esimies ei koskaan ole pelkkä pomottaja eikä myöskään toisten puolesta puurtaja.

Tiimityössä ilmapiirin pitäisi aina olla vapautunut ja turvallinen. Jos joku ottaa liian hallitsevan aseman, se voi tyrehdyttää koko ryhmän toiminnan. Hyvä esimies osaa jakaa vastuuta ja arvostaa työtoveriensa taitoja.

Jos ryhmässä on useita esikoisia, on kiinnostavaa havaita, kuinka jotkut ovat väistyvämpiä ja joustavampia, toiset kilpailevat asemastaan kynsin hampain.

Lue lisää: Mistä on hyvät johtajat tehty

Entä miten pärjää työelämässä ainoa lapsi?

Kokemukseni mukaan perheen ainoa lapsi ei useinkaan ole hemmoteltu ja paapottu lellikki, kuten ajatellaan.

Sisarusjoukossa kasvanut lapsi oppii luontevasti jo pienenä ottamaan paikkansa ryhmässä, mutta ainoa lapsi joutuu opettelemaan tämän tärkeän taidon perheen ulkopuolella – ja joskus se voi olla haastavaa.

Ainoalla lapsella voi olla hyvä itsetunto, mutta hän saattaa tuntea itsensä yksinäiseksi ja epävarmaksi sosiaalisissa tilanteissa.

Kuka kestää parhaiten paineita?

Paineen sietokyky ei yleensä liity sisaruussuhteisiin. Kyse on siitä, miten on lapsuudessa oppinut käsittelemään ahdistuksen ja pettymyksen tunteita. Jos ihmisen vahvuus ei rakennu todellisten pettymysten sietämiselle, hänestä voi kehittyä näennäisselviytyjä. Tällaiselta henkilöltä kaikki näyttää sujuvan loistavasti, kunnes hän kaikkien yllätykseksi sairastuu burn outiin.

Lue lisää: Näin voit treenata itsellesi paremman itsetunnon

Millaiset ihmiset osaavat toimia luovasti?

Joukossa toimiminen lisää luovuutta ja isoon sisaruskatraaseen syntyminen on kouluttava kokemus. Suurperheiden lapset ovat usein luovempia kuin pienten perheiden lapset, koska on pakko tehdä kompromisseja: isoin joutuu ottamaan pienimmän mukaan leikkiin ja kuopuskin tottuu kilvoittelemaan pysyäkseen vauhdissa. Toisaalta luovuus voi syntyä siitäkin, että lapsi joutuu leikkimään yksin, ja hänen on pakko kehittää omat viihdykkeensä.

Lue lisää:Luovuus – leikkiä ja oppimista työhön

Mistä taustasta kumpuavat työelämän marttyyrit?

Marttyyriyden takana on usein lapsuuden sisaruskateutta. Lapsi joka kokee saavansa vähemmän vanhempien huomiota, oppii hakemaan hyväksyntää erilaisilla keinolla.

Hän saattaa esimerkiksi olla kiltti ja huomaavainen, ja jos hän ei silti saa tarpeeksi kiitosta erinomaisuudestaan, hän pettyy. Näin syntyvät marttyyrityypit, joita on kärjistetysti kaksi: väärinymmärretty loukkaantunut valittaja ja muiden yläpuolelle asettuva puurtaja.

Entä millaisista kodeista tulevat mukavat ja helpot työkaverit?

Työelämässä vaaditaan joustoa ja kykyä kompromisseihin, ja on parempi, jos on oppinut näitä taitoja jo lapsena.

Esikoinen voi ottaa vastuun, mutta toisaalta hän voi myös olla ikävä määräilijä. Kuopus puolestaan voi pahimmillaan vaatia huomiota lapsenomaisella tavalla, tai hän voi vain istua ja odottaa, että muut hoitavat hommat.

Yleensä keskimmäinen lapsi on tottunut toimimaan joustavasti. Hän osaa olla toisaalle vähän itseään isompi, toiseen suuntaan pienempi.

Mutta kaikissa ihmistyypeissä on hyviä ja huonoja puolia. Toisena päivänä vastuunkantaja olisi ihannekaveri, toisena empaattinen kuuntelija. Parasta on, jos työporukka koostuu mahdollisimman erilaisista tyypeistä.

Lue lisää: Millainen on hyvä työkaveri

Lue myös: Millainen olet töissä tähtimerkkisi mukaan

X