Päänsärky — 20 faktaa

Migreenikohtaus pilaa usein viikonlopun, särkylääkkeiden jatkuva käyttö lisää päänsärkyä ja migreeni voi alkaa jo vauvana. Voiko jännityspäänsärky johtua muistakin syistä kuin kireistä niskalihaksista? Asiantuntija kertoo päänsärystä.

1. Tavallinen vaiva

Yhdeksän kymmenestä meistä kärsii päänsärystä jossain elämänsä vaiheessa. Tavallisinta päänsärky on 20-50-vuotiailla.

Yleisin särkytyyppi on jännityspäänsärky, toiseksi yleisin on migreeni. Päänsärkysairauksia ovat myös sarjoittainen päänsärky sekä krooninen kohtauksittainen päänsärky, joka on hyvin harvinainen.

2. Ei estä työntekoa

Jännityspäänsäryn syntymekanismia ei tunneta. Syynä voi olla esimerkiksi niskalihasten kireys. Niskalihakset voivat olla kireät myös ilman, että särkyä esiintyy. Toisaalta ne voivat olla pehmeät ja aristamattomat, ja päätä särkee siitä huolimatta.

Myös yksipuoliset työasennot, liikunnan puute sekä stressi ja masennus saattavat aiheuttaa jännityspäänsärkyä. Vaiva on naisilla yleisempi kuin miehillä.

Jännityspäänsärky tuntuu ympäri päätä puristavana, lievänä kipuna, voimakkaimmin levossa. Liikkuessa ja saunoessa se voi lievittyä.

Särky ei estä työntekoa. Siihen voi liittyä lievää valonarkuutta tai ääniherkkyyttä, muttei koskaan oksentelua. Oireet voivat kestää muutamasta tunnista muutamaan päivään. Särky voi myös kroonistua.

3. Liikakäyttö lisää särkyä

Särkylääkepäänsäryllä tarkoitetaan päänsärkyä, joka johtuu särkylääkkeiden liikakäytöstä. Sen voi aiheuttaa mikä hyvänsä päänsäryn hoitoon otettava särkylääke. Tässä mielessä parasetamoli ei ole turvallisempi vaihtoehto kuin aspiriini tai ibuprofeiini.

Lääkkeet voivat aiheuttaa särkylääkepäänsäryn, jos niitä käytetään päänsäryn hoitoon lähes päivittäin muutaman viikon ajan. Muiden vaivojen hoidossa särkylääkkeet eivät johda särkylääkepäänsärkyyn.

Hoitokeino on särkyä ylläpitävän lääkkeen käytön lopettaminen. Lääkkeen käyttö voidaan lopettaa ilman tukilääkitystä, jolloin särky pahenee 1-2 viikon ajaksi, mutta lievittyy sen jälkeen. Lääkkeen käyttö voidaan lopettaa myös päänsärkyä lievittävän estolääkityksen avulla.

4. Auraton migreeni yleisempää

Migreenistä kärsii joka kymmenes suomalainen. Naisilla se on kolmisen kertaa yleisempää kuin miehillä mahdollisesti hormonaalisten tekijöiden vuoksi.

Migreeniä on kahta laatua: aurallista ja auratonta. Auraton migreeni on yleisempi, noin 85 prosenttia migreenipotilaista sairastaa sitä.

5. Usein toispuoleista

Migreenisärky on usein, muttei aina, toispuoleista. Yleensä se jyskyttää ja sykkii otsalla ja ohimolla sekä silmänseudulla. Se pahentuu selvästi liikkuessa ja ponnistellessa.

Särky voi alkaa myös niskasta ja esiintyä takaraivolla. Muita tyypillisiä oireita ovat voimakas väsymys, pahoinvoinnin tunne, oksentelu sekä valo-, melu- ja hajuherkkyys.

Auraoireista tavallisimpia ovat näköoireet, puutuneisuus ja tuntohäiriöt. Ne esiintyvät ennen kuin särky alkaa. Auraoireita voi olla myös ilman särkyä.

6. Toistuvuus ja kesto yksilöllistä

Migreenikohtausten toistumistiheys on yksilöllistä. Kohtauksia voi olla vain muutaman kerran elämässä, mutta tavallisemmin niitä esiintyy kuukausittain, joskus jopa monta kertaa viikossa. Päivittäinen särky on kuitenkin harvoin pelkästään migreeniä.

Kohtausten kesto vaihtelee muutamasta tunnista useampaan vuorokauteen. Yli kolmen vuorokauden kohtaus on harvoin puhdas migreenikohtaus.

7. Kulkee suvussa

Migreeniä esiintyy kaiken ikäisillä. Yleisintä se on 20-50-vuotiailla. Sitä esiintyy tyypillisesti suvuittain. Se ei välttämättä periydy, yleensä perheessä on kuitenkin useampia migreenipotilaita.

8. Viikonloppumigreeni tavallista

Migreenikohtauksen aikana tiedetään tapahtuvan muutoksia sekä aivojen hermoratojen ja tulehdusvälittäjäaineiden toiminnassa että aivoverisuonissa. Vielä ei tarkkaan tiedetä, mikä saa aikaan tapahtumaketjun.

Tietyillä asioilla on kuitenkin taipumus aiheuttaa migreeniä. Esimerkiksi stressi ja etenkin sen loppuminen laukaisevat herkästi migreenin. Tämä takia niin sanotut viikonloppu- ja lomanalusmigreenit ovat tavallisia.

Myös tietyt ravinto- ja nautintoaineet, kuten sitrushedelmät, juustot, kala, kahvi ja alkoholi, voivat laukaista migreenikohtauksen. Sama koskee aterioiden väliin jättämistä ja unen puutetta. Lisäksi tupakansavu, käryt, huono ilma tai voimakkaat hajusteet kuten parfyymit, voivat saada aikaan migreenikohtauksen. Hormonitasapainoon vaikuttavat lääkkeet, esimerkiksi ehkäisypillerit, saattavat lisätä kohtauksia.

9. Viileä ja hämärä helpottavat

Migreenin hoidossa olennaisinta on välttää kohtauksen laukaisevia tekijöitä. Myös säännöllinen elämänrytmi voi säästää kohtauksilta tai ainakin vähentää niitä.

Kohtaushoitona toimii usein viileä, hämärä ja hiljainen paikka, jossa voi levätä tai nukkua. Kylmästä, otsalle pantavasta kääreestäkin saattaa olla apua.

10. Lääkkeitä riittävän paljon, riittävän ajoissa

Migreenin hoitoon voi käyttää reseptittä saatavia särkylääkkeitä. Kun niitä ottaa riittävän paljon ja riittävän aikaisin, ne toimivat usein hyvin. Elleivät lääkkeet tehoa, kohtauksia hoidetaan migreenin täsmälääkkeillä, triptaaneilla. Ne lievittävät myös pahoinvointia sekä valo- ja ääniherkkyyttä.

Estolääkitystä – jota voidaan syödä päivittäin – tarvitaan, jos migreenikohtaukset toistuvat useita kertoja kuussa.

11. Apua botuliinista

Vaikka botuliini on myrkkyä, neurologit ovat käyttäneet sitä pieninä määrinä lihaskouristusten hoidossa jo toistakymmentä vuotta. Myös päänsäryn hoidossa se on osoittautunut lupaavaksi avuksi.

Migreenin hoidossa pään ja niskan alueen lihaksiin ruiskutettu botuliini toimii estolääkkeen tavoin vähentäen kohtausten määrää.

12. Myös lasten sairaus

Migreeni voi alkaa jo vauvana. Imeväisten migreeni on tosin hyvin harvinaista. Koulunsa aloittavista suomalaislapsista migreenityyppistä päänsärkyä on ollut noin 5 prosentilla.

Migreenin esiintyvyys kasvaa iän myötä, ja murrosiästä eteenpäin sitä esiintyy enemmän tytöillä kuin pojilla.

13. Lapsen särky harvoin vaarallista

Lapset voivat kärsiä aikuisten tapaan myös jännityspäänsärystä sekä infektiosairauksiin, taittovikaan, purentahäiriöön tai allergioihin liittyvistä säryistä.

Lapsen päänsäryn takia pitäisi hakeutua lääkärin vastaanotolle etenkin, jos särky on toistuvaa tai se ei reagoi lääkitykseen. Lasten päänsäryn syyt ovat kuitenkin vain harvoin vaarallisia.

14. Sarjoittaista särkyä

Sarjoittainen päänsärky on miehillä yleisempää kuin naisilla. Tyypillistä on myös, että potilas on keski-ikäinen ja tupakoi.

Särkyä esiintyy jaksoittain, viikon tai useamman kuukauden ajan. Koko aikaa päätä ei särje, vaan särkyä voi olla esimerkiksi joka toinen päivä. Pahimmillaan päätä särkee kahdeksan kertaa päivässä. Kohtaus kestää 15 minuutista 3 tuntiin.

Sarjoittainen päänsärky on toispuoleista ja sitä voi olla silmän seutuvilla tai ohimolla. Siihen liittyy myös ainakin yksi seuraavista oireista: särynpuoleisen silmän kyynelvuoto, punoitus, pupillien pieneneminen tai nenän tukkoisuus.

Säryn aiheuttajaa ei tunneta. Usein se alkaa kuitenkin tiettyyn aikaan yöstä. Kohtaushoitona käytetään migreenin täsmälääkkeitä tai happihoitoa. Kohtaussarja katkaistaan kortisonilla tai verapamiililla, joka on kalsiumestäjä.

15. Sähköiskumaisen voimakasta

Kolmoishermosärky – joka ei ole varsinaista päänsärkyä – on useimmiten helppo erottaa muista pään alueen kiputiloista. Se tuntuu posken, otsan tai leuan seutuvilla.

Kipukohtaus alkaa äkillisesti, usein kevyen kosketusärsykkeen, kuten kasvojen pesun, parranajon tai jopa tuulenhenkäyksen laukaisemana. Myös hampaiden harjaus, puhuminen tai syöminen voivat laukaista kohtauksen.

Kipu tuntuu sähköiskumaisena ja kohtaus on aina toispuoleinen. Se kestää vain muutamia minuutteja, mutta voi uusiutua useita kertoja vuorokauden aikana. Kipu on hyvin voimakasta, eivätkä särkylääkkeet auta siihen. Kolmoishermosäryn hoitona käytetäänkin epilepsialääkkeitä.

16. Purenta tai huono näkö säryn syynä

Päänsärky voi johtua myös purennasta tai leukanivelen ongelmista. Etenkin hampaiden voimakas narskuttaminen öisin voi lisätä sekä jännityspäänsärkyä että migreeniä.

Myös näköön liittyvät ongelmat voivat olla päänsäryn syy tai päänsärkyjä lisäävä tekijä. Varsinkin kouluikäisten pääsäryn syynä voi olla likinäköisyys.

17. Muiden sairauksien aiheuttamaa

Päänsäryn syyksi voi paljastua myös kohonnut verenpaine. Verenpaineen mittaamisen tulisikin kuulua päänsärkypotilaan perustutkimuksiin. Sama koskee hemoglobiinin ja verensokerin mittaamista, koska anemia ja verensokerin heitteleminen voivat aiheuttaa päänsärkyä. Lisäksi kannattaisi tutkia kilpirauhasarvot etenkin, jos särkyä esiintyy tiheästi, sillä kilpirauhasen liikatoiminta voi lisätä migreeniä.

Päänsärky voi liittyä myös erilaisiin infektiosairauksiin tai allergioihin.

18. Vierotussärkyä

Useimmat migreeniä sairastavat saavat päänsäryn jo vähäisestäkin alkoholimäärästä. Alkoholi voi lievittää jännityspäänsärkyä, mutta sen liiallinen käyttö saattaa kostautua seuraavana päivänä vielä kovempana särkynä.

Päänsärky voi johtua myös kofeiiniriippuvuudesta. Kahvia päivittäin juovan päätä saattaa alkaa särkeä, jos hän ei saa jokapäiväistä kahviannostaan. Särky lievittyy kahvikupposen jälkeen.

19. Vakavat syyt

Päänsäryn taustalla voi olla myös vakavia syitä, kuten aivoverenvuoto, aivotulehdus tai aivokalvontulehdus, jotka vaativat välitöntä lääkärinhoitoa. Joskus pikku hiljaa paheneva särky, jota esiintyy etenkin aamulla tai aamuyöllä, voi viestiä aivokasvaimesta. Särky tuntuu kovimpana makuuasennossa.

Myös kaatumisten seurauksena tulleeseen päänsärkyyn kannattaa suhtautua vakavasti ja selvittää syy lääkärissä.

20. Vain lääkäri voi tehdä diagnoosin

Päänsäryn syyt selviävät varmimmin lääkärin vastaanotolla. Siellä pohditaan, haittaako särky työntekoa ja arkea, millaista särky on luonteeltaan, missä särky tuntuu ja mitä muita oireita särkykohtaukseen mahdollisesti liittyy.

Koska päänsärkyä ei voida mitata millään tavalla, päänsäryn diagnostiikassa potilaalla on keskeinen rooli. Lääkäri tekee diagnoosin hänen kertomansa perusteella ja päättää, pitääkö potilas lähettää jatkotutkimuksiin. Ensimmäiseksi lääkäri arvioi ja tutkii, voisiko särky liittyä esimerkiksi tulehdussairauteen vai onko kyse migreenistä tai jännityspäänsärystä. Jos säryn syy ei selviä tai särky on vaikeahoitoinen, yleislääkäri lähettää potilaan neurologin vastaanotolle.

Testaa, onko päänsärkysi migreeniä, GlaxoSmithKline.

Asiantuntijana neurologian erikoislääkäri, LT Teija Silen, Helsingin päänsärkykeskus, Postitalon lääkäriasema.

Teksti: Maarit Vuoristo