Imetys
Jokaisella äidillä on omat tapansa imettää ja nettikin pullistelee erilaisia asentoja, vaatteita ja tapoja. Vain kokeilemalla löytää itselleen ja lapselle sopivan imetystavan. Tarkkoja ohjeita ei ole olemassa vaan jokainen lapsi-äiti suhde on yksilöllinen. Tavoitteena on, että imetys olisi molemmille positiivinen kokemus. Imetysasennon tulisi olla tietenkin mahdollisimman mukava ja rentouttava. Lapsen tulee saada kunnon ote nännistä ja ilman tulee kiertää lapsen nenän kautta.
Imetystekniikka ja -vinkit
Kun haluat imettää makuulla niin nosta reilusti ylävartaloasi esim. tyynyjen päälle. Käänny jonkin verran sille kyljelle, jolta puolen haluat imettää, nosta vauva kainaloon sopivalle korkeudelle että lapsi ylettyy hyvin nänniin. Istualtaan imetettäessä variaatioita on useita, riippuen käytettävästä vaatetuksestakin. Paras tuoli on sellainen jossa on säädettävissä olevat selkä- ja käsinojat ja voit pitää jalkojasi pienen korokkeen päällä (kiikkutuoli). Tue lasta esim. tyynyllä siten, että lapsen asento on hiukan pysty ja nänni on hyvin saatavilla.
Jotta lapsi voi imeä, tarvitaan imemisrefleksin synnyttäminen. Siksi on tärkeää, että lapsi yltää nänniin koko nännipihan alueelta ja itse nänni osuu lapsen kitalakeen. Voit ohjata esim. sormin nänniä aluksi paremmin vauvan saataville, mutta hyvä alkuasento on kaiken a ja o. Älä lopeta rintaruokintaa väkisin; jos haluat irroittaa lapsen imetyksestä, paina nännipihan reunasta niin, että imuote irtoaa.
Syöttörytmi
Aikoinaan lapsen hoidossa suositeltiin kellon mukaan elämistä, mutta onneksi ajat muuttuvat ja tiede kehittyy. Rytmin taustalla tulisi olla luontainen vuorovaikutus lapsen kanssa. Kun muistaa, että rintojen ärsyttäminen imemisellä aiheuttaa entistä enemmän maidon kehittymistä, ja antaa lapsen imeä oman luonnollisen tarpeen mukaan, ollaan oikealla raiteella. Monenlaiset aikataulukiireet ja muut ongelmat voivat vaikeuttaa tilannetta, mutta olisi hyvä aina pyrkiä imettämisessä lapsen rytmiin. Imettäminen esim. julkisilla paikoilla on täten enemmän kuin hyväksyttävää. Eri asia on miten ympäristö sallii tällaisen toimintatavan.
Koska maitoa on alussa yleensä vähemmän, tarvitaan tiheämpiä syöttökertoja. On normaalia, että ensimmäisen 1-2 kuukauden aikana syöttörytmi vaihtelee, mutta pikkuhiljaa syöttövälit pitenevät kun tasapaino lapsen tarpeen ja maidon erityksen välille on syntynyt. Rinta tai lapsi ei ymmärrä tässä vaiheessa vielä yön päälle. Siksi yösyöttämisen välttäminen ei ole luonnollista maidon erittymiselle eikä lapsen tarpeelle. Yösyönti kyllä jää pois ajan kuluessa, lähtien lapsen omista tarpeista.
Syötä aluksi lasta molemmista rinnoista, jotta stimulaatio jakaantuu molemmille rinnoille. Imetä aluksi vain 1-2 minuuttia rintaa kohden ja lisää imetysaikaa päivittäin. Varo kuitenkin imettämästä liian kauan, jos rinnanpäät eivät tunnu kestävän rasitusta. Kun imetys on lähtenyt kunnolla käyntiin, voi aloitusrinnasta syöttää esim. 10 minuuttia ja sen jälkeen toisesta rinnasta niin kauan kuin lapsi haluaa.
Lypsäminen
Lypsämistä voi joutua tietyissä tilanteissa harjoittamaan. Lypsäminen tapahtuu joko käsin tai siihen tarkoitetulla pumpulla. Pumppuja on käsikäyttöisiä tai pienellä moottorilla varustettuna. Pumppuja on tarjolla myös vuokralle. Muista puhdistaa pumpun osat tarkkaan käytön jälkeen. Käsin pumppaaminen vaatii hiukan harjoittelua ja apua voi kysyä neuvolasta.
Lypsäminen voi tulla kyseeseen silloin kun on vaarana, että maito pakkautuu rintaan lapsen keskosuuden tai sairauden takia.
Imetyksen 10 kultaista sääntöä
1. Terveet vauvat syntyvät ”nestelastissa”, painon lasku alkuun on normaalia. Kyseessä ei ole lapsen riittämätön ravinnon saanti
2. Aloita rauhassa ja ole kärsivällinen, imetyksen sujumiseen voi mennä viikkoja tai kuukausia
3. Huvituttia ja tuttipulloa kannattaa välttää
4. Valitse hyvä asento itsellesi ja lapselle
5. Nielemisen tulee näkyä ja kuulua
6. Huolehdi, että lapsi imee tarpeeksi
7. Älä imetä liian kauan
8. Huolla nännejäsi
9. Tyhjennä pingoittuneet rinnat
10. Älä stressaa imettämisestä
Kymmenen askelta onnistuneeseen imetykseen (WHO)
Kaikkien äitiyshuollon yksikköjen ja vastasyntyneitä hoitavien yksikköjen tulee:
1. Laatia kirjallinen imetysstrategia/toimintaohjelma, joka jaetaan rutiininomaisesti terveydenhuollon henkilökunnalle.
2. Välittää asianomaiselle henkilökunnalle riittävästi tietoa toimintaohjelman läpiviemiseksi.
3. Informoida kaikkia odottavia ja synnyttäneitä äitejä imetyksen eduista ja maidontulon ylläpitämisestä.
4. Kannustaa ja tukea äitiä imettämään vastasyntynyttä heti lapsen ensimmäisestä hereilläolohetkestä lähtien, tavallisesti viimeistään kahden tunnin kuluttua synnytyksestä.
5. Opettaa äidille, miten imetetään ja miten maidontuloa pidetään yllä, vaikka äiti joutuisi olemaan erossa lapsestaan.
6. Pidättäytyä antamasta vastasyntyneelle rintamaidon lisäksi muuta ravintoa tai juomaa, ellei siihen ole lääketieteellistä perustetta.
7. Soveltaa vierihoitoa niin että äiti ja lapsi voivat olla yhdessä ympäri vuorokauden.
8. Kannustaa lapsentahtiseen imetykseen.
9. Pidättäytyä antamasta imettävälle lapselle tuttia; sekä huvituttia että tuttipulloa.
10. Kannustaa tukiryhmien perustamista imettäjille ja tavanomaista yhteydenpitoa lasten terveydenhuoltoon ohjaamalla äidit sairaalasta/synnytysklinikalta pääsyn jälkeen näiden piiriin.
(WHO, 1989. Protecting, promoting and supporting breastfeeding: the special role of maternity services. A joint WHO/UNICEF statement. Geneve.)
Teemu Puhakka
Copyright © Coronaria Media Oy
Kommentit
Eikö WHO:lta ole tullut uusia suosituksia vuoden 1989 jälkeen? Varmasti moni pitää edelleen paikkaansa, mutta paljon uuttakin tietoa on tullut, joten on hieman outoa että käytetään noin vanhaa lähdettä.
Kommentit
Muutama kohta kolahti pahan kerran metsään! Koen velvollisuudekseni kommentoda noita kohtia, sillä oma lapseni on joutunut kärsimään terveydenhoitajien huonosta imetystietoudesta ja tässäkin viljellään joitakin neuvoja, jotka EIVÄT PÄDE KAIKKIIN TILANTEISIIN JA VAUVOIHIN!
”voi aloitusrinnasta syöttää esim. 10 minuuttia ja sen jälkeen toisesta rinnasta niin kauan kuin lapsi haluaa.”.
Tässä tapauksessa lapsi voi saada pahimmillaan liikaa etumaitoa, koska ei saa imeä ensimmäistä rintaa loppuun tai niin pitkään kuin haluaa. Mielestäni parempi ohje olisi antaa lapsen imeä ansimmäistä rintaa niin kauan kun haluaa,olettaen tietysti, ettei lapsi ime tuntitolkulla, vaan imuote on hyvä ja näin ollen myös maidontulo riittävä lyhyemmässäkin ajassa. Jos lapsi vielä tämän jälkeen vaikuttaa nälkäiseltä, tarjotaan toinen rinta. Tämä jos mikä on ”lapsilähtöistä”, eikä se että äiti vaihtaa rintaa kun siltä tuntuu….
Toinen kommentti:
”Kannustaa lapsentahtiseen imetykseen.”
Mitä on lapsentahtinen imetys? Jos lapsi itkee 85% valveillaoloajastaan, mistä voin tietää, että hänellä on nälkä??
Neuvoloissa tulisi ehdottomasti puhua siitä mitä lapsentahtinen imetys tarkoittaa. Terveydenhoitajille se tuntuu olevan pääasiassa sitä, että imetetään aina kun vauva itkee. Oma terveydenhoitajani suositteli imettämään aina kun vauva itkee, koska ”voihan sillä olla nälkä”. Paino nousi kuitenkin paremmin kuin hyvin!?
Meillä tämä johti vauvan 4kk kestäneeseen mahakipukierteeseen. Se helpotti vasta, kun kokenut hoitaja ehdotti rytmittämään imettämistä, jotta vatsa saa levähtää välillä ja jatkuva etumaidon imeminen loppuu. Pierut ja itkut loppuivat seinään kun näin tein!! Poika alkoi myös itse erottaa nälän, sillä aikaisemmin hänellä ei ehtinyt nälkä edes tulla, kun maitoa oli koko ajan masussa. vauva raukka!
Ottakaa hyvät ihmiset huomioon, että imettää voi myös liikaa, ja lapsi voi syödä myös liian usein!! Vauva ei itke vain nälkäänsä!!Tuntuu,että kaikki imetysohjeet tähtäävät vain maitomäärän lisäämiseen ja oletus on, että vauva itkee lähinnä nälkäänsä.
Ei voi mitään että vähän pistää silmään että juttu on miehen kirjoittama… Yrittääkö mies tehdä itsensä korvaamattomaksi jopa alkamalla jaella ohjeita imetykseenkin naiselle? Okei, provosoin vähän, mutta vaikea ottaa vakavasti imetysohjeita mieheltä. Mutta juttu on ilmeisesti lähinnä muista lähteistä kopioitu. Hieman ihmetyttää ellien juttujen taso. Imetyksestä olisi kuitenkin
-voinut- kirjoittaa hyvänkin jutun.
Eikö WHO:lta ole tullut uusia suosituksia vuoden 1989 jälkeen? Varmasti moni pitää edelleen paikkaansa, mutta paljon uuttakin tietoa on tullut, joten on hieman outoa että käytetään noin vanhaa lähdettä.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous