Too big to be me

Mieliala matalalla

11.1.2018 Teksti: Anna

Aloituskappale kandista

Ihminen syö elääkseen, mutta ei elä vain syödäkseen. Silti useimmat ihmiset haluavat syödä oikein elääkseen terveenä mahdollisimman pitkään. Kuitenkaan ihmisten ravinnonoton säätelyä ei tunneta vielä kunnolla (Karhula ja Ukkonen 2012). Syömisen säätely koostuu fysiologisten seikkojen lisäksi kulttuurisista ja psykologisista tekijöistä, joiden lisäksi sitä ohjaavat keskushermoston välittämät hormonaaliset viestit. Meillä on pitkään uskottu, että nälkä lähtee syödessä. Näläntunteeseen ja kylläisyyteen vaikuttavat kuitenkin muutkin asiat, kuten kognitiiviset, terveydelliset ja emotionaaliset tekijät. Elintarviketeollisuudessa kylläisyyttä pidetään etuna, ja useat yritykset kehittävät proteiini- ja kuitupitoisia tuotteita, joiden tarkoitus on pitää kylläisenä mahdollisimman pitkään.

Näillä sanoilla alkoi johdanto kandidaatintutkielmaani, joka käsitteli kylläisyyttä. Tuota ihanaa olotilaa, jossa hormonit ovat tasapainossa eikä vatsanpohja kurni tyhjyyttään. Tuo olotila joka on nyt taas muutaman päivän herkuttoman jälkeen hyvinkin kaukana. Oloni on kiukkuinen, nälkäinen ja jopa masentunut. Mietin itsekseni, että serotoniini se siellä huutaa poissaolollaan ja saa oloni kurjaksi kummajaiseksi. Olen oman tutkimuksenkohteeni irvikuva.

Jatkuu näin

Suuri ruoankulutus on yhteydessä paino-ongelmiin ja terveyteen. Kylläisyydentunne vaikuttaa ruokahaluun, jota ohjaa hormonitoiminta sekä nauttimamme ravinto, toteavat Alviña ja Araya (2016) artikkelissaan funktionaalisista ruoista kylläisyydensäätelyssä ja energiansaannista ihmisillä. Kylläisyysominaisuus elintarvikkeissa on tärkeä, sillä kylläisyyden tunteen pidentäminen on toivottu ominaisuus kuluttajan näkökulmasta. Proteiinipitoiset välipalatuotteet ovat esimerkki tuotteista, joiden kulutus on kasvussa.

Kandidaatintutkielmassani käsittelen kylläisyyttä terveysväitteenä elintarvikkeiden näkökulmasta. Kiinnostukseni kylläisyyteen syntyi siitä lähtökohdasta, että olen jokaisen kolmen lapsen saatuani tuntenut itseni poikkeuksellisen nälkäiseksi. Lapsivuodeaikana hormonien myllerryksissä olen pohtinut, mitä kehoni viestittää ja miten terveellinen ja riittävä ravinto ei ole onnistunut sammuttamaan nälän tunnetta. Olisiko ollut joku elintarvike tai ravintoaineiden kokonaisuus, joka olisi voinut auttaa kylläisyyden saavuttamisessa? Näihin tuntemuksiin ei ehkä löydy yksiselitteistä vastausta, mutta tutkielmassani selvitän, mikä yhteys eri ravintoaineilla on hormoneihin ja sitä kautta kylläisyyteen. Pohdin myös mitä tekijöitä elintarvikkeen tulisi osoittaa, jotta sille saisi läpi terveysväitteen kylläisyydestä, ja mitkä ovat ne tieteelliset tutkimusmenetelmät, joilla se voidaan varmentaa.

Minusta mielenkiintoisin kylläisyyteen vaikuttava fysiologinen tekijä oli ruoansulatuskanavan peptidit

Vaikka kylläisyyden tuntemus on aina yksilöllinen, ei ole yhtä ravintoainetta yli muiden kun puhutaan eri ravinnonlähteiden tuottamasta kylläisyydestä. Kylläisyys on ravintoaineiden saannin summa, jonkinlainen kokonaisuus joka aterialla, jonka makroravinteet yhdessä muodostavat. Se miten eri ravintoaineet vaikuttavat, selittyy ihmisen hormonitoiminnan kautta (Juvonen ym. 2008). On kuitenkin vaikeaa tehdä tarkkoja päätelmiä eri ravintoaineiden roolista, sillä niistä on syömisen säätelyssä vähän tietoa ja se on osittain ristiriitaista. Artikkelissa Ruoansulatuskanavan peptidit kylläisyydensäätelyssä Juvonen ym. (2008) kirjoittavat siitä, miten syömisen säätely voidaan jakaa lyhyt- ja pitkäaikaiseen säätelyyn. Ruoansulatuskanava saa ruoan myötä mekaanista stimulaatiota sekä erittää peptidejä. Eritykseen vaikuttavat ruoan koostumus, rakenne ja ravintoaineiden sisältö.

 

Mielenkiintoisimmaksi nousee greliini, joka erittyy pääasiassa mahalaukusta, sekä ohut- ja paksusuolesta vapautuvat kolekystokiniini, glukagoninkaltainen peptidi 1 ja peptidi YY. Kuvassa 1 näkyvät päämekanismit, joilla syöty ruoka aikaansaa kylläisyyttä, eli mekaanisen stimulaation reitti sekä peptidien erittymisen reitti.

 

Kuva 1. Syömisen säätelyyn osallistuvat ruoansulatuskanavan peptidit greliini, kolekystokiniini (CCK), glukagoninkaltainen peptidi 1 (GLP-1) ja peptidi YY (PYY). Peptidit erittyvät ruoansulatuskanavan eri osissa ja vaikuttavat neuraalisten (vagushermo) ja humoraalisten signaalien yhteisvaikutuksesta syömisen ja energiatasapainon säätelyyn keskushermoston keskeisissä osissa, hypotalamuksessa ja aivorungossa. (Juvonen 2008)

 

Greliini on tällä hetkellä ainoa tunnettu ruokahalua lisäävä peptidi, ja sen pitoisuus plasmassa on Prader-Willin syndroomaa sairastavilla 4,5-kertainen terveisiin verrattuna. Greliinin käyttöä on tutkittu anoreksiaa sairastavien hoidossa ja sen hallintaan on jopa yritetty kehittää rokotteita (Juvonen ym. 2008). Kolekystokiniini (CCK), glukagoninkaltainen peptidi 1 (GLP-1) ja peptidi YY (PYY) vähentävät ruokahalua ja sitä kautta syömistä, eli näiden toimintatapa on päinvastainen kuin greliinillä (taulukko 2). Bowenin ym. (2006) tutkimuksessa todettiin, että proteiinipitoinen (soijaa, heraa tai gluteenia sisältävä) juoma pienensi plasman greliinipitoisuutta pidemmäksi aikaa kuin glukoosijuoma, ja koehenkilöt söivät seuraavalla lounaalla vähemmän kuin glukoosijuoman nauttimisen jälkeen.

Kylläisyyteen vaikuttavat muutkin fysiologiset tekijät ja niistä kirjoitin myös tutkielmassa vaikka en tähän laita enempää. Kun mietin miksi syömisen muuttaminen on vaikeaa palaan lukemaan tutkielmaani ja siinä mainuttuja tekijöitä mutta se ei edelleenkään estä ”pohjatonta nälkää” tai halua syödä hieman enemmän mitä kulutan. Pohdin onko ylipaino ja jojo-laihduttaminen on vaikuttanut hormonitoimintaani pysyvästi tai olenko poikkeuksellisen greliinipitoinen tyyppi. Tiedä tuota, mutta aihetta olisi mielenkiintoista tutkia lisää suuremmassakin mittakaavassa kuin yksilötasolla.

Oikeastaan näiden omien kokemusteni kautta, minulle on syntynyt se suuri kiinnostus ihmisen fysiologiaan, meidän syömistapoihin ja siihen miten terveyteen voi vaikuttaa ruokavaliolla. Näiden teemojen parissa toivon pääseväni tekemään töistä myös valmistumisen jälkeen. Ehkä kaikella on tarkoitus? Myös sillä joskus koetulla pohjattomalla nälällä, joka inspiroi tutkimaan asiaa perusteellisesti.

Miltä teidän sokerittomat tai mahdolliset herkuttomat ovat tuntuneet?

Tekstit (poislukien kursiivi ja boldattu) kandidaatintutkielmastani Nälkä lähtee syödessä? Kylläisyys terveysväitteenä. Helsinki 2017.

Kommentit (6)

Mahtavaa että oot päässyt sokerikoukusta eroon. Se olisi hieno juttu minunkin mielestä!

Hei, mielenkiintoista tekstiä. Tuli eilen vastaan tällaiset uudet ruokahalua rajoittavat reseptilääkkeet (Mysimba ja joku toinen), mitä mieltä olet niistä? Voisiko niistä olla apua hillitsemään syömistä, samalla kun opettelee tekemään parempia valintoja? Vai onko lääkefirmojen humpuukia, joilla yritetään saada toivottamat laihduttajat tyhjentämään pankkitilinsä?

Ja kiitos, Anna, blogista. Olen seurannut sinut muutaman vuoden ja olet niiiin idolini. Nyt, juuri tuollaisena herkkänä leijonaemona. Raudankovat fitnessbeibet ovat jo niin tusinatavaraa blogimaailmassa 😉

Mulle ei ole tuttuja nämä lääkkeet, joten en osaa sanoa tarkemmin. Luin tuon Fimean sivun ja kuulostaa kyllä haasteelliselta, sillä lopussa sanotaan että hoitoa pitää jatkaa vuosia. Mitä lääkkeenoton lopettamisen jälkeen?

http://sic.fimea.fi/arkisto/2015/2_2015/vain-verkossa/naltreksoni_ja_bupropioni

Kiitos mukavasta kommentista ja hyvästä kysymyksestä vaikka en osaa asiaan paljon sanoa 😀

Tätä on tullut paljon mietittyä vuosien varrella. Entinen sokerihiiri talttui sillä että ruokavalioni perustuu tärkkelykseen. Ihminen on fysiologisesti tärkkelyksen syöjä kuten muutkin lähisukulaiset kädelliset. Maitotuotteet jäi pois koska aiheuttivat turvotusta.

Mahtavaa että oot päässyt sokerikoukusta eroon. Se olisi hieno juttu minunkin mielestä!

Minun sokerinhimoni loppui siihen, kun annoin itselleni luvan syödä sokeria. Kun aiemmin yritin lakkoilla, tuli sokeriin kova himo etenkin ”repsahtaessa”. Joka päivä syön jotain makeaa normaalin ruoan lisäksi ja paino tippuu. En ajattele enää syömisiäni vaan keskityn ennemmin muihin asioihin.

Mä oon yrittänyt tätä nyt pari vuotta mutta paino on noussut jonkun kilon joten ei toimi täällä. Luvan kanssa syön sokeria päivittäin makean muodossa ja mulla se vaikuttaa kyllä siten että kokonaiskalorit nousee liian korkealla kun syön muutakin ihan tarpeeksi. Katsotaan mitä tästä tulee!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *