Itsetuntemus

Mistä motivaatiota?

Teksti:
Anna.fi

Motivaatio on yksi niistä ilmiöistä, joita alkaa kaivata vasta kun sitä ei löydy. On helppoa saada asioita aikaan kun sisäinen innostus palaa ja voimia tuntuu riittävän loputtomiin. Mutta kun tehtävä pitäisi saada tehdyksi ilman vähäisintäkään kiinnostusta tai energiaa, motivaatiota alkaa äkisti tarvita ja turhauttavinta on, että sitä ei silloin löydä mistään mielen sopukasta.

Mistä motivaatiota?

Tuttu on myös sellainen tilanne, että aluksi on motivaatiota riittänyt liiaksikin – kuten vaikka alkuvuodesta kuntosalille tai kielikurssille ilmoittautuessa – mutta innostus hiipuu aivan liian nopeasti. Miten motivaatiosta saisi itselleen voimavaran? Voiko motivaatiota tietoisesti lisätä vai onko mielemme sen ailahtelevan esiintymisen armoilla?

Aiemmin ajateltiin, että ihminen toimii lähinnä fysiologisista tarpeistaan käsin ja että niiden täyttäminen on ensisijaista. Tämän huomaakin, jos yrittää väsyneenä tehdä työtehtäviä. Biologiset tarpeet eivät kuitenkaan selitä läheskään kaikkea toimintaamme ja ihminen kykenee myös sysäämään tällaisia tarpeita sivuun. Kun ihminen keskittyy intensiivisesti, hän saattaa unohtaa ajan ja paikan ja sietää vaikkapa kylmyyttä pidempään kuin normaalisti.

Uudemmissa ihmisen psyykettä kuvaavissa teorioissa ihminen nähdään useimmiten tietoja käsittelevänä yksilönä, joka alituisesti sovittaa yhteen jo aiemmin oppimaansa ja ympäristöstä havainnoimaansa. Tällaisen suuntauksen mukaan motivaatio on purettavissa seuraaviin osatekijöihin 1) toiminnan tavoite, 2) selviytymisodotukset ja 3) tunteet. Näitä osatekijöitä säätämällä voi vaikuttaa motivaationsa paljonkin, jopa herättää sen kuolleista.

1. Tavoite

Tavoite on se päämäärä, jonka koetamme saavuttaa. Ihmisellä on koko ajan päällekkäisiä projekteja ja tavoitteita, osa niistä ristiriitaisia keskenään. Tärkeintä on tulla niistä tietoisiksi, sillä muutoin niihin vaikuttaminen on perin hankalaa. Saatamme jopa toimia itseämme vastaan.

Ihminen, joka on asettanut tavoitteekseen valmistua määräajassa, saattaa tuntea alituista riittämättömyyttä, kun ei saa kurssejaan suoritettua tavoitteen mukaisessa ajassa. Tällöin ongelma ei aina ole motivaatiossa tai sen puutteessa. Jos tuntuu, ettei lähesty itsellensä asettamaa päämäärää, kannattaa miettiä viekö joku toinen tavoite sille varatun ajan. Esimerkkimme opiskelija saattaa viettää kaiken liikenevän aikansa töissä tai urheillen. Nämä toimet tietysti tukevat hänen muita tavoitteitaan, kuten halua hankkia työkokemusta, tai kehittyä urheilijana, mutta syövät aikaa ja energiaa opiskelulta. Tällöin opiskelija voi pohtia miksi tietyssä ajassa valmistuminen oli alun perin hänelle tärkeää ja onko se sitä vielä? Onko hän itse asiassa huomannut, että työn kautta hän oppii enemmän siitä mistä on käytännössä hyötyä? Kannattaisiko hänen sittenkin ajatella opiskelevansa vuoden-pari pitempään, jolloin hän olisi työnsä avulla oppinut kiinnittämään huomion oppimateriaalin keskeisiin sisältöihin?    

Riittämättömyyden tai huonommuuden tunne ei energisoi meitä, vaan päinvastoin saa meidät usein luopumaan unelmistamme. Sen sijaan tavoitteen asettaminen henkilökohtaisesti omaan tilanteeseemme sopivaksi ja siihen sitoutuminen itsemme takia saa meidät ponnistelemaan uutterasti tavoitteen saavuttamiseksi. Toki monesti asioita tehdään halusta näyttää muille, mutta kun gradua kirjoittaa yön pitkinä tunteita, sopii toivoa, että aihekin kiinnostaa.

Jos motivoimaton tavoite tulee ulkoa päin, esimerkiksi epämieluisa työtehtävä, on tavoite henkilökohtaistettava erikseen. Sen sijaan että välttelee työn ajattelemista, kannattaa suoraan myöntää itselleen työn epämiellyttävyys ja sitten miettiä miksi se tuntuu siltä. Onko työ tylsää? Liian vaikeaa? On muutoin liian kiire? Tavoitteeksi voi asettaa selvittää miten työ tuntuisi miellyttävämmältä. Silloin tavoitteena ei ole enää vain annetun tehtävän suorittaminen vaan oman itsetuntemuksen lisääminen työntekijänä. Työn jakaminen osiin helpottaa tehtävää urakkaa. Kun vielä tekee itselleen listan tarvittavista toimenpiteistä, voi lannistumisen hetkinä hakea voimaa siitä, että on jo saanut paljon aikaiseksi.

2. Selviytymisodotukset

Kiehtovinkaan tavoite ei vedä puoleensa, jos ei luota lainkaan kykyihinsä saavuttaa se. Odotuksemme siitä miten selviämme elämän haasteista liittyvät läheisesti itsetuntoomme ja arvioomme omista kyvyistämme ja taidoistamme. Kannattaa aina välillä tarkastella kriittisesti omaa taipumusta vähätellä kykyjään. Jos haaveissa on omien vaatteiden ompeleminen, mutta mielessä kummittelee vanhan käsityönopettajan haukut, on aika päivittää mielikuvansa. Voi pysähtyä havainnoimaan asioita, joissa on hyvä ja miettiä voisiko niitä taitoja soveltaa uuteen haasteeseen.

Ympäristön kannustus on myös tärkeää. Jos tuntuu ettei sitä löydy, sitä voi myös reippaasti pyytää. Matkakassaa kartuttava voi hyvin vihjaista kavereilleen, että vapaa-aikana voisi harrastaa yhdessä maksuttomia huveja, jotta rahaa säästyisi. Monet ovat elämänsä varrella kohdanneet ihmisiä, joiden pelkkä läsnäolo on kannustanut eteenpäin. Kun motivaatio hiipuu, tukeudu näihin ihmisiin ja unohda arvostelijat ja kyynikot. On täysin tervettä kaivata tukea ja myötäelämistä, eikä apua tarvitse aina etsiä alan asiantuntijoilta. Tämän huomaa kun tajuaa, ettei niinkään kaipaa neuvoja kuin sitä että joku kuuntelee!

3. Tunteet

Motivaatioon yleisesti liitetään innostuksen iloisia tuntemuksia. Miellyttävät tunteet ovatkin motivaation generaattori, ne palkitsevat meitä hyvänolontunteella saavuttaessamme tavoitteitamme ja kannustavat jatkamaan. Jos edessä oleva tehtävä myös jännittää, on kiitollista tietää, että ahdistavia tunteita voi lievittää suhteuttamalla haasteellinen tilanne koko elämäntilanteeseen ja kammeta siten käyttöönsä itsevarmuutta ja voimia. Esimerkiksi vakinaisen työn saaminen valmistumisen jälkeen voi tuntua mahdottomalta, mutta silloin voi miettiä omaa etulyöntiasemaa kouluttautuneena ja valmistuneena työnhakijana.

Tunteet myös kertovat meille itsestämme paljon ja niitä kannattaa kuunnella. Jos tavoite ei alun alkaenkaan herätä lainkaan positiivisia tuntemuksia, kannattaa miettiä onko tavoite lopulta oma vai onko se ulkoa asetettu? Ja mitä varten haluaa sen täyttää? Olisiko sillä saavutettavissa jotain joka kompensoi vastentahtoisuuden? Kun piintynyt urheilunvihaaja huomaa kuinka kevyesti askel nousee portaissa kunnon kohottua, tuntuu kaikki tehty treeni sen arvoiselta. Tällaisten mielikuvien luominen ja ajatteleminen on tärkeää, sillä tunteet antavat tarvittavan voiman ponnistella tavoitteitamme kohti.

Motivaatio on renki eikä isäntä

Olennaista on havaita, että emme ole motivaation armoilla. Tällainen harha syntyy helposti, kun emme saa aikaiseksi jotain, mitä pidämme itsellemme tärkeänä, kuten vaikka lopetettua tupakointia. Tällöin kannattaa tulla aktiivisesti tietoiseksi omista haluistaan ja mieltymyksistään. Tiedämme jo varmasti kymmeniä yleispäteviä syitä lopettaa tupakointi. Mikä niistä on sinulle tärkein? Toiseksi, aivan yhtä lailla tärkeää on tiedostaa miksi polttaa, jos kerran tunnustaa savuttomuuden järkevyyden. Toimiiko tupakkatauot stressinlievittäjänä? Vai onko kyseessä voimakas fyysinen riippuvuus? Riippuen siitä mitä tarvetta tupakka eniten täyttää, voi valita keinoja tarpeen tyydyttämiseksi muuten.

Rehellisyydellä ja realistisuudella pääsee eteenpäin

Motivaation avain on itsetuntemus. Itsetuntemuksen kasvattamiseksi ei aina tarvita pitkäkestoista psykotearapiaa, vaan usein kynä ja paperia riittää. Ihminen toimii paitsi fysiologisista tarpeistaan käsin, mutta myös hyvin suureksi osaksi toteuttaen arvojaan ja unelmiaan. Näitä on hyvä kirjata ylös välillä. Niihin voi myös merkitä niiden aikajänteen: onko kyseessä pitkän aikavälin unelma vai jotain minkä toivoisi saavansa tehtyä ensi viikolla? Omia tavoitteita voi mukauttaa ja muuttaa tilanteen mukaan: vain mahdolliseksi miellettävä tavoite on motivoiva. On eri asia kokea tehtävä haasteelliseksi (ja siten innostavaksi), kuin tajuta se mahdottomaksi.     

Ihminen menestyy tavoitteessaan, kun hänellä on realistinen käsitys omista kyvyistään ja vallitsevista olosuhteista. Kun tavoite on vielä asetettu siten, että se on ihmisen omien arvojen ja toiveiden mukainen, motivaatio siivittää uurastusta. Onnistuminen kasvattaa uskoa omiin kykyihin ja täten auttaa ottamaan vastaan uusia haasteita. Eli kun etsit kadonnutta motivaatiotasi, kysy ja vastaa rehellisesti miksi juuri tämä tavoite on tärkeä sinulle.

Lue lisää motivaatiosta.

Teksti: Tua Harno

X