Koti ja sisustus

Feministitutkija purkaa talouden kieltä

26.7.1999 Teksti: Anna.fi

Suomessa vallitsee tasa-arvo, mikä tarkoittaa, että miehellä ja naisella on yhtäläiset mahdollisuudet pärjätä työelämässä. ”Ja katin kontit”, ajattelee moni tämän lukiessaan. Nyt Suomessa on lukenut nainen, joka on törmännyt mitätöintiin akateemisessa maailmassa ja yrittää tutkia sen syitä ja seurauksia. Meillä Tiina Vainio on pioneeri, mutta USA:ssa, Hollannissa ja Italiassa feminististä taloustiedettä harjoittaa jo muutama muukin.

”Tutkin tapaa, jolla asioita esitetään. Teen sitä maassa, jossa ero ei ole niin selvästi näkyvissä, ja haluan selvittää mitä sitten? Kaksikymppiset naiset saattavat tuntea olevansa tasa-arvoisia miesten kanssa, mutta työelämän tosiasiat ymmärtää jonkin ajan kuluessa. Monet viisikymppiset naiset taas haluavat omilla nimillään puhua siitä, miten tasa-arvoinen maa Suomi heistä oikein on.”

Feministinen tutkija saa olla epävarma

”Kun mennään rahan kielelle, arkijärjellä ymmärrettävä asia katoaa arkijärjestä. Mitä tarkoittaa esimerkiksi liiketaloudellinen yritys? Korko tai indeksi? Ne ovat kaikki symboleita, joille ei ole olemassa luonnollista vastinetta. Feministisessä taloustieteessä yritetään mennä pikkuisen pidemmälle kuin kieltä tutkivassa semiotiikassa. Umpiabstrakti talouskieli halutaan purkaa. Se on haamu, jolla on todellista valtaa.”

Jos vannoo vapaan markkinatalouden nimeen, tuntuu Vainio ilonpilaajalta. Hän kun uskoo rationaalisen, vapaasti valitsevan ihmisen olevan vain harhaa. Lisäksi hän lävistäisi tieteellisen kulttuurin feministisellä otteellaan.

”Taloustiede on aina rakentunut jonkun subjektiiviselle arviolle. Kuuluisinkin teoria on oletus maailmasta. Feministisenä tutkijana voin sanoa, että ´nämä ovat vaikeita asioita, en tiedä kaikkea, eikö olekin mielenkiintoista?’. Yliopiston tutkija mielletään liian helposti totuuden torveksi.” Niin ei Vainiollakaan ole vastausta esineellistävään asenteeseen tai naisten palkkakuoppaan.

”Henkilökohtainen tsemppaaminen on aina paikallaan, kun kulttuurin epämiellyttävä todellisuus paljastuu. Mutta pelkkä yksilöllinen vapausihannointi ei riitä! Oma projektini on jäsentynyt siihen, että kirjoitan aiheesta kirjoja. Enkä ole enää yksin, vaikka monelle miespuoliselle kollegalle aihe on vielä punainen vaate.

Hiljainen feministi kelpaa joukkoon

Vainio toivoo, että tasa-arvokeskustelu vähitellen rauhoittuisi ja hylkäisi nokkimisjärjestyksien loputtoman syynäämisen: ”Valtarakenne ei ole yksistään maskuliininen. Symboloimalla se stondis jokaiseen lipputankoon tai puuhun ei pitkälle päästä.

”Perinteinen käsitys tiedosta on se mätäpaise. Itse tiedon rakenteet kantavat sisällään paljon perittyjä tabuja, joiden perkaaminen on erittäin tärkeää”, julistaa nainen, joka ei ole enää vain naisjohtaja tai naistutkija. Hän on nyt johtava feministi, kuten taannoisessa tutkimusprojektissa Teknillisessä korkeakoulussa tituleerattiin.

”Kyseisessä maailmanparannusprojektissa tunsin olevani haamukirjoittaja. Kaikki meni hyvin siihen asti, kunnes sanoin ääneen ensimmäisen feministisen argumentin. Puhumattomuudella kuorrutettu arki suomalaisessa korkeakoulussa aiheuttaa sen, että jos osallistuu keskusteluun kysymysmerkillä, se aiheuttaa hirveää hämmennystä. Pitäisi vain esittää totuuksia ja sitten puolustaa niitä.”

Pilvi Kallio / A4 Media Oy

Kuva: A4 Photo

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi