Koti ja sisustus 11.12.2001

Glamouria vai byrokratiaa? Sihteerinä EU:n parlamentissa

Teksti: Anna.fi

Bryssel – keskieurooppalainen eleganssi, historiallinen miljöö, paksumpi palkkapussi ja makoisammat lihapadat! Aika moni meistä on joskus elämänsä aikana haaveillut lähdöstä ulkomaille töihin tai opiskelemaan. Hyvin moni on myös jättänyt lähtemättä: alkanut jänistää tai potea koti-ikävää jo ennen matkalaukun pakkaamista.
Millaista ulkomailla työskentely oikeasti on? Onko se pelkkää hohdokasta jet set -elämää kansainvälisessä ilmapiirissä? Brysselin EU-parlamentissa työskentelevä sihteeri Ulla Liesimaa ei kerro työnsä olevan pelkkää glamouria, mutta tyytyväisyys hänestä näkyy päällekin päin: tyytyväisyys työhön, uuteen kotikaupunkiin ja ihmissuhteeseen.”Koen työskentelyn hyvin positiivisena. Täällä kelpaa olla.”

Kahden valiokunnan työllistämä

Suomalaisten kokoomusmeppien, parlamentin jäsenten, toimistosihteeriksi oli helppo lähteä, kun oli hyvä ranskan kielen taito. Espoossa asuva poikakin on jo aikuinen ja pärjää omillaan tyttöystävän kanssa. Silloinen ihmissuhde sen sijaan ei kestänyt pitkää välimatkaa.

Ilkka Suominen, Ari Vatanen, Marjo Matikainen-Kallström ja Piia-Noora Kauppi työllistivät sihteeriään parlamenttikauden alkuajan. Sen jälkeen hän siirtyi nykyiseen työpaikkaansa PPE-DE-ryhmässä, suomeksi sanottuna Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ja Euroopan demokraattien ryhmässä. Ryhmä koostuu porvarillisten puolueiden mepeistä, ja siihen kuuluvat tietysti Suomen kokoomuslaiset.

Liesimaa toimii sihteerinä kahdelle eri valiokunnan neuvonantajalle: naisten oikeuksien valiokunnan ranskalaiselle ja vetoomusvaliokunnan flaamilaiselle neuvonantajalle.

”Työni on enimmäkseen omien valiokuntien työhön liittyvää: kokousasiakirjoja, äänestyslistoja, kokouksia…”

Ulla Liesimaa viihtyy työssään, vaikka parlamentin byrokratia on aikamoista ja työpäivät pitkät. EU-koukeroiden myötä koko parlamentti esimerkiksi pakkaa aina kerran kuussa kimpsunsa ja suuntaa viikoksi Ranskan Strasbourgiin.

Suomalaiset upeaa sakkia

”Brysselissä ja täällä parlamentissa on positiivinen ja suvaitsevainen ilmapiiri. Täällä ei niuhoteta säännöistä, ollaan kansainvälisiä ja sosiaalisia. Täällä ei myöskään ole sellaista ikärasismia, jota Suomessa on.”

Ulla Liesimaa on ollut iloisesti yllättynyt Brysselissä asuvista suomalaisista. Suuri joukko suomalaisia on paljon tekemisissä keskenään, ja paikallinen usean sadan jäsenen Suomi-klubi järjestää runsaasti ohjelmaa.

”Upeaa sakkia nämä suomalaiset täällä. Avuliaita, eikä yhtään törttöä. Ehkä se johtuu ihmisten luonteesta, kaikilla on avoin asenne, vaikka moni voi olla pieneltä paikkakunnalta kotoisin.”

Sen sijaan pienten lasten äitinä Liesimaa ei haluaisi Brysselissä työskennellä. ”Täällä on vain kolmen kuukauden äitiysloma, neljän jos imettää. Parlamentissahan on lastentarha, mutta työpäivät ovat meillä pitkiä, Strasbourgin-viikolla tehdään 12-tuntisia päiviä.”

Palkka korvaa venyneitä työpäiviä. Palkaksi saa suurin piirtein käteen bruttopalkkansa, koska erilaiset palkanlisät muodostavat lähes saman summan kuin verot.

Kun putkimies ei tulekaan

Löytyy Brysselistä huonojakin puolia, joista osa johtuu kulttuurien törmäyksestä. Belgialaisten duunareiden aikakäsitys ei aina sovi yksiin täsmällisyyteen tottuneen suomalaisen kanssa.

”Kun tilaat putkimiehen Suomessa, hän soittaa jos myöhästyy vartin. Täällä sellaista ei voi kuvitellakaan. Meininki on niin sanotusti etelämaalainen. Meille luvattiin kodinkoneliikkeestä tuoda koneita maanantaina kahdelta iltapäivällä. Ukot tulivat tiistaina neljän aikaan ja ihmettelivät, kun ei oltukaan kotona.”

Muut paitsi ruokakaupat menevät Brysselissä kiinni Liesimaan mielestä liian aikaisin illalla, jo puoli seitsemältä. Vaate- ja muihin ostoksiin on pakko uhrata aikaa viikonloppuisin.

Asemansa naisena hän kokee parlamentissa hyvänä:
”Täällä on monta kansallisuutta, ja kun olen itsellinen nainen, ei minulla ole valittamista. Parlamentissa on paljon naismeppejä. Muuten Belgiassa miehet ovat kohteliaita, esimerkiksi miesautoilijat pysähtyvät nähdessään, että nainen aikoo ylittää kadun. Aina sanotaan ’päivää’ ja ’hyvää päivänjatkoa’. Nuorille tytöille arabit kyllä saattavat huudella, kun näkevät etteivät tytöt ole paikallisia.”

Löytyy sitä glamouriakin

Tuore parisuhde saa Liesimaan hymyilemään. Kaksi pohjalaista kohtasi toisensa viime helmikuussa Brysselin suomalaisravintola Pohjantähdessä. Miesystävä työskentelee EU:n komission virkamiehenä.

Pari löi nopeasti hynttyyt yhteen. Yhteinen vuokra-asunto löytyi puiston läheltä, rauhalliselta kadulta, kävelymatkan päästä molempien työpaikoista. Asunnossa on noin sata neliötä kahdessa kerroksessa ja kaksimetrisin tiilimuurein ympäröity piha. Vuokra on 4800 Suomen markkaa kuussa.

”Poikaa, äitiä, sisarta ja ystäviä on tietenkin mukava tavata Suomessa, mutta tännekin meille on kehittynyt iso ystäväpiiri. Tupaantuliaisissamme oli 50 henkeä”, hän kertoo.

Muut keskieurooppalaiset suurkaupungit ovat Brysseliä lähellä, esimerkiksi Pariisiin pyyhkäisee luotijunalla puolessatoista tunnissa. Viimekesäisellä Ranskan-matkalla Liesimaa tunnustaa kokeneensa sen peräämäni glamourin tuulahduksen:

”Ajoimme elokuussa lomamatkalle Etelä-Ranskaan. Kun lämmin tuulenvire puhalsi avoauton etupenkille, silloin tuli mieleen: ’tässä on kyllä hohtoa’.”

Riitta Talasniemi / A4 Media Oy, Bryssel

Kuva: Ulla Liesimaan albumi

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi