Koti ja sisustus

Lainsuojaton idea

24.1.2000 Teksti: Anna.fi

Ilman innovatiivista henkilökuntaa menestyvä yritys saa heittää hyvästit koko bisnesmaailmalle. Ideointi on edelleen ihmisten hommaa ja kommunikaatiota. Ja syntynyttä ajatusta kannattaa suojella kaikin mahdollisin äidinvaistoin.
Arkkitehtitoimisto Kirsti Sirénin omistaja Kirsti Sirén toteaa, että fakta on lähtökohta ja idea kokoaa tosiasiat suunnitelmaksi: ”Ihannetilanteessa ideoin aluksi yksin. Voin käydä kysymässä neuvoa kollegalta, mutta täystiimityö alkaa vasta myöhemmin.”

”Joskus ensimmäinen ajatus saattaa olla kirkas ja ehjä, joskus täytyy hakea. Silloin olen tottunut siihen, että analysoin enemmän. Mutta pelkällä analyysillä ei suunnittelua tehdä.”
Entä voiko suunnittelua toteuttaa ilman yhtään ideaa?
”Kyllä varmaan. Ja on toteutettukin.”

Mainostoimisto Bonaressa työskentelevä AD Kalle Pelkonen suunnittelee painetun mainoksen visuaalisen ilmeen:
”Pieniä ajatuksia liikkuu koko ajan päässä. Suurin osa ideoinnistahan on ongelmanratkaisua. Miten asettelen kuvan, miten taitan…Sanotaan, että aina on jotain löytynyt. Joskus tulee sellainen olo, että lisäaikaa tarvitsisi.”

Bonaren kokoinen mainostoimisto ei kyllä elä yhdellä hyvällä idealla, art director muistuttaa. Eikä leimaus riitä, täytyy osata retoriikkaa:
”Hyvä idea vaatii taakseen perustelut. Asiakas ei välttämättä ymmärrä, miksi idea on hyvä. Esittämiseen kiinnitetään huomiota, ettei tarjota vain paperitulostetta.”

Kenelle idea sitten kuuluu? Periaatteessa ja usein käytännössäkin idean keksijälle, mutta…
”Sellaista tapahtuu, että joku ottaa toisen idean omaan sovellukseen. Lopulta ei enää tiedetä, kuka on sen jutun äiti tai isä. Ja onhan näitä asioita pyöritelty ennenkin”, Pelkonen sommittelee sanoja.

Arkkitehti Sirén ei muista, että idean omistajuudesta koskaan olisi käyty oikeutta: ”Kullakin ajalla on virtansa, samantyyppiset asiat pulpahtelevat. Jos suoraa kopioimista tapahtuu, se niellään ja jupistaan takanapäin.”
Voro huomaa pian joutuvansa verkoston hylkimäksi; näin yhteisö näpäyttää kepulikonsteja käyttävää kollegaa.

Pelkonen pyrkii aina tekemään omannäköistä: ”Onhan meillä copyright-oikeudet, mutta eri asia on, noudatetaanko niitä. Kuitenkin sitä matkimista näkee paljon ja haiseehan se, jos jatkuvasti ja tietoisesti teet muita matkien.”

Arkkitehti Sirénin mielestä on valitettavaa, ettei idealla ole omistusoikeutta: ”Mutta huolestuttavampaa on, että isot rakennuttajat voivat pilkkoa työn niin, että luonnosvaiheen jälkeen vaihdetaan suunnittelijaa. Ikään kuin suunnittelutyö olisi räsymatto, jota kuka tahansa voi kutoa eteenpäin. Näitä tapauksia varten lainsäädäntöä voisi kehittää. Sama tekijä mukana alusta loppuun.”

Entä voiko ideaa hinnoitella?
”Pitäisi voida, mutta valitettavasti ei voi”, arkkitehti sanoo. Innovatiivisesta rakentamisesta maksetaan yhtä paljon kuin tavanomaisen ratkaisun toteuttamisesta.
”Se on se vaikein osa, myöntää AD, mutta jatkaa: ”Pakko on pystyä, kun tällä alalla ollaan. Ajatellaan nyt, että keksisin hyvän idean jollekin suurfirmalle kymmenessä minuutissa. Tuskin siitä voi veloittaa pelkän tuntitaksan mukaan. Työn luonne on sellainen, että hinnoittelu vaatii vähän säveltämistä”, Pelkonen miettii.

Hänestä on hyvä nyrkkisääntö, että mitä tuoreempi ja omaleimaisempi idea, sitä korkeampi veloitus. Erikseen on sitten työn toteutukseen käytetyt tunnit.

Pilvi Kallio / A4 Media Oy

Kuva: A4 Photo

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi