Koti ja sisustus

Lenita ja menestyksen resepti

13.2.1999 Teksti: Anna.fi

Kolmannessa kirjassaan Rautarouva – Teräsmies Lenita Airisto on haastatellut usein hyvin vaikeista oloista lähteneitä miehiä ja naisia, jotka ovat sinnikkäästi raivanneet tiensä menestykseen.
Lenitan menestyksen pyramidia rakennettaessa hyvät hoksottimet ovat vain työkalupakki ja raakamateriaalia: ”Fiksu ihminen haluaa luonnollisestikin käyttää älyään, mutta pelkkä äly ja lahjakkuus eivät riitä. Niitä pitää hioa ja jalostaa koulutuksella ja jatkuvalla tiedon keräämisellä. Mitä enemmän ihminen tietää, sitä paremmin hän tajuaa, mikä tieto on tärkeää ja mikä triviaalitietoa.”

Monet Lenitan haastattelemista menestyjistä ovat aloittaneet hyvin vaatimattomista oloista, mutta päässeet pitkälle tiedolla ja oivalluksella. Parasta tiedossa onkin Lenitan mielestä sen tasa-arvoisuus: ei ole olemassa erikseen miesten tietoa ja naisten tietoa. Miehen ja naisen edellytykset menestykselle ovat siten tänä päivänä yhtä hyvät, kun menestykseen ei tarvita lihasvoimia eikä isoja rahamääriä.

Etenkin suomalaiset naiset ovat Lenitan mielestä onnellisessa asemassa: ”Bisneskulttuuri on made in USA, se on selvää, mutta meillä Suomessa on sellainen yhteiskunta, joka tukee sekä naisia että miehiä ja antaa molemmille samat mahdollisuudet. Se on ainutlaatuista. Täällä voi opiskella niin kauan kuin pää kestää, eikä vain ilmaiseksi, vaan opiskelua myös tuetaan.”

Rautarouvan yksinäinen tie

Rautarouvia ja teräsmiehiä erottaa kuitenkin se, että teräsmiesten menestykselle tuntuu välttämättömältä jokin positiivinen esikuva. Teräsmiehet ikäänkuin aloittavat tyhjästä, ja mahdollisuudet vain avautuvat heille elämän varrella. Näin ei tapahdu rautarouville; heidän on kuljettava oma pitkä tiensä. Ero johtuu siitä, että naisille näitä esimerkkejä ei ole tarjolla samalla tavalla kuin miehille. Kirjan nousevien talousmaiden rautarouvilla on esikuvia vain nuorisokulttuurin puolella, mutta keski-iän jälkeen tarjolla ei ole kuin perinteisiä naisen malleja. Esimerkiksi Lenita ottaa Intian Intian: ”Ttraditionaalisista arvoista poikkeaminen vie suoraan yksinäisyyteen, ja sitä eivät kaikki kestä. Täytyy olla aivan poikkeuksellinen ihminen ja uskomattoman lahjakas ja pärjäävä, että voi kulkea omia teitään. Silloin se annetaan anteeksi, mutta muussa tapauksessa paine on liian kova.”

Tämän päivän suomalaisnaisille sen sijaan esikuviksi kelpaavia naisia löytyy, vaikkapa Sirkka Hämäläinen, mutta nyt saa media syyn niskoilleen. Meillä on kyllä formula-ajajia ja jääkiekkoleijonia esimerkkeinä pojille, mutta naisilta puuttuvat julkiset esikuvat.

Ulkonäöllä on merkitystä

Lenita tölväisee suomalaisen naisen tyylitajua ja huomauttaa, että käytämme vuodessa vain noin 2500 markkaa vaatteisiin. Toki Lenita myöntää, että suomalaisen naisen elämä on toisenlaista kuin eteläisemmissä maissa asuvien: ”Yksi ero on, että suomalainen nainen on jossain vaiheessa ajatellut, ettei hän saa olla liian nätti, koska silloin häntä ei oteta tosissaan. Jos nainen mittaa itseään katsomalla peiliin miesten silmin, hän ei ole koskaan sopiva, koska miehet eivät vielä aina osaa ottaa naista tosissaan. Silloin on turha tuhlata ulkonäköänsä siihen. Sillä on nätti tai ei, niin kuitenkaan ei oteta tosissaan.”

Vaikka Lenita torjuukin tulkintani, että kirja korostaa ulkonäköä ovien avaajana, hän myöntää, että tyylikkyydellä on merkitystä ja ihmisten ulkonäöstä puhutaan. Teräväksi bisnesnaiseksi mielletty Lenita ei usko oman kauneutensa auttaneen häntä tiellä menestykseen. ”Ulkonäkö on ollut vain rusina pullassa, sillä kaiken, mitä olen tehntyt, olen tehnyt omilla aivoillani.”

Komeaa uraa suunnittelevaa naista Lenita neuvoo avoimeen mieleen: ”Ei pidä kasvaa putkiaivoksi, joka katsoo maailmaa vain yhdestä vinkkelistä.” Lenita korostaa positiivista mieltä, vaikka myöntääkin sen kuulostavan jo kliseeltä. Positiivisesti ajattelevalla ihmisellä on parempi olla.

Lenitan toinen ohje on jatkuva koulutus: ”Herkeämätön tiedon hankkiminen on tärkeää, sillä osaamisen pyramidille on rakennettava valtavan kokoinen pohja. Tietomäärä on itse pystyttävä produsoimaan ja prosessoimaan omassa päässä. Tieto on valtaa.”

Kaisa Daavittila / A4 Media Oy

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *