Koti ja sisustus

Miksei nainen ole uskottava?

3.5.1999 Teksti: Anna.fi

Naisten kokemat uskottavuusongelmat ovat myös harjoituksen puutetta, väittää Partiolaisten Suurjuhla 2000 -projektin johtaja ja Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin puheenjohtaja Erja Salo.
Hänen mukaansa ongelmat liittyvät usein kokoustilanteisiin, joissa on vanhempia miehiä paikalla. ”Miehet ovat sukupuolena olleet yhteiskunnallisesti aktiivisempia ja vallankäytön normittajia, joten he ovat treenanneet enemmän, miten olla vakuuttava, miten viedä yhteiskunnallisia asioita eteenpäin ja esittää asia vaikuttavasti”, selittää Erja Salo.

”Uskottavuuden luominen on ihmisten välistä keskinäistä vuorovaikutusta. Kun sitä harjoittelee, on varmempi siirroistaan ja vaikuttavuudestaan. Miehet ovat saaneet enemmän julkisesti harjoitella tällaisia tilanteita, sillä kulttuurimme edelleen tukee miesten esilläoloa ja luo miehille helpommin tällaisia tilanteita”, Salo pohtii.

Miesten kulttuuriin kuuluu sanoa ’minä osaan, minä pystyn’. Naisilta tulee helpommin epäröivä vastaus. Salo ottaa esimerkin: ”Jos olisi kymmenen naista ja kymmenen miestä, jotka pitäisi soittaa läpi vaativaa tehtävää varten, saisin yhdeksän epäröivää naista, jotka haluaisivat pohtia asiaa, ja kymmenen miestä, jotka suostuisivat heti.” Kyse on asenteesta, ei tiedoista ja taidoista.

Nainen on syytön ongelmaan

Salon mielestä nainen ei ole itse syyllinen uskottavuusongelmaansa. Vallan ja vaikuttamisen tilat ovat edelleen paljolti miesten hallussa ja niissä nainen usein ajautuu tilanteisiin, joissa pelataan ns. ’miesten säännöillä’. Salo näkee naisen syyllisenä vain silloin, jos hän ei tiedosta asioita ja menee naiivina paikalle. Vaarallisia ovat esimerkiksi keveät typsy-roolit ja tytöttelyn tai loukkausten salliminen.

Miksei nainen taistele niitä vastaan? ”Miksi toisaalta pitäisi – eihän mies saisi käyttäytyä näin huonosti. Kyseessä ei ole itse aiheutettu ongelma, vaan se on asenteissa, jotka nousevat vanhoista sukupuolirooleista”, vastaa Salo.

Vaikka syyllinen, tai oikeammin normi, on usein mies, Salo ei usko, että naisten ’kyykytys’ on miesten puolelta kovinkaan tietoista toimintaa: ”Eivät miehet tee sitä välttämättä tiedostaen. Naista vähättelevä käyttäytymiskoodi on niin hyväksytty, että niin vain tapahtuu – etenkin tiukoissa paikoissa.”

Miehille ja naisille on eri normit

Miesten ei myöskään tarvitse olla samalla tavalla huolissaan omasta roolistaan tai ulkonäöstään, sillä heitä ei arvostella kuten naisia. Miestä useammin naisen uskottavuutta mitataan koulutustaustan lisäksi ulkonäön ja vaatteiden perusteella. ”Jos joku sanoo muodollisen kokouksen aluksi ’onpa sinulla kauniit sukkahousut’, voi se naisesta tuntua henkilökohtaisuuksiin menemiseltä ja vähentää julkisen minän pelimerkkejä. Siihen voi vastata rakastettavalla kiitos-kommentilla ja jatkaa kehuilla miehen kravatista. Tunne pitää palauttaa, ottaa tilanne haltuun”, opastaa Salo ja muistuttaa samalla, että tällaiseen peliin lähtemisessä on kuitenkin vaaransa.

”Tärkeintä on, että nainen on tietoinen pelistä sitä pelatessaan” korostaa Salo. Muuten käy kalpaten, sillä naiselle annettu käytösrekisteri on kapeampi kuin miehillä: ”Usein jos nainen esittää negatiivisen kannan asiaan, hänet pelataan ulos ikävänä, hankalana ämmänä. Mies saa vapaammin olla kielteisellä kannalla.”

”Naisen ei kannata aina ottaa ikävistä asioista vastuuta ja ilonpilaajan roolia. Usein se herättää miehissä mielikuvan paapovasta äidistä tai nalkuttavasta vaimosta ja nakertaa naisen tilanneuskottuutta”, neuvoo Salo.

Naisiin ja miehiin suhtaudutaan eri tavalla, vaikka he toimisivat samoin: ”Jos nainen keskusteluttaa avoimesti tiimiä, tulkitaan se päättämättömyydeksi, kun taas mies samassa tilanteessa on loistava demokraatti ja avoin johtaja. Pitäisi pohtia sitä, miksi samanlaiselle käytökselle on kaksi erilaista selitystä.”

Tärkeintä on ongelman tiedostaminen

Salon reseptin mukaan, ensin pitää tuntea ongelma ja pohtia, onko kyse mies-nais -roolista vai jostain muusta. Salo painottaa puhuvansa tässä yhteydessä pelkästään ja kärjistäen uskottavuudesta sukupuolesta johtuvasta uskottuusongelmasta suhteessa valtaa käyttäviin miehiin. Sukupuolesta riippumattomat uskottavuusongelmat ovat jo paljon laajempi asia.

”Tiedostamisen jälkeen pitää pohtia näitä tilanteita systemaattisesti. Miksi jouduin sivuun? Miksi puheenvuoroani ei kirjattu? Miksi päälleni puhuttiin?” Pitää kehittää systemaattisia menetelmiä tilanteen ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi.

”Nainen ei saa jättää itseään tällaisessa tilanteessa pienelle huomiolle. Miehet puhuvat usein paljon pulputtaen, mutta kun nainen avaa suunsa, tulee sieltä usein mieletöntä särmää. Kyse on siitä, kuka ottaa tilaa. Keskeistä on, miten asian esittää, että on varmoilla, eikä ota itseensä.”

Tila pitää ottaa haltuun

”Puheenvuoroa aloittaessa on tärkeää ottaa tila haltuun, olla läsnä niillä kiloilla, joita on suotu. Nonverbaali viestintä on tärkeää, on esimerkiksi istuttava täyttäen koko tuoli tai itsevarmasti pöytään nojaten. Naisilla on usein hyvät lähtötiedot ja he vaativat itseltään paljon. He eivät useinkaan suostu generalisteiksi, asioiden yleistäjiksi ’minä tiedän, mitä seuraa’ -kommentein”.

Naisten tulisikin Salon mielestä rohkeammin tuoda esille taituruuttaan kokonaisvaltaisina näkijöinä. Se on se kieli, jota miehet puhuvat ja siksi myös ymmärtävät. ”Ei itseään tarvitse mieheksi muuttaa, mutta peliä on pelattava mekanismit tietäen. Tottakai tavat muuttuvat ja mukautuvat naisten noustessa yhä enemmän vaikuttaviin asemiin.”

Toimintatapoja on muutettava aktiivisesti

Sukupuoliroolit ja kulttuuri muuttuvat hitaasti, ja niitä onkin muutettava tietoisesti. ”Ei naisten tarvitse ruveta puhumaan puuta heinää palavereissa sen takia, että miehet puhuvat. Naiset voivat edelleen pitää tehokkaat puheenvuorot ja tehokkaat palaverit. Eipä silti, kyllä myös miehillä on tarve muuttaa tätä kulttuuria”, pohtii Salo.

Naisilla on Salon mukaan usein ’pehmeämpi lähestymistapa’ asioihin ja kokonaisvaltaisempi tapa käsitellä niitä, ja se muuttaa toimintatapoja. ”Naisten tapa ei ole ylivertaisesti parempi. Sellainen olisi vaarallinen yleistys. Emme me ole uusi normi. Tavoitteena on tuottava yhteispeli sukupuolesta riippumatta, kummankin sukupuolta kunnioittaen.”

Kaisa Daavittila / A4 Media Oy

Kuva: A4 Photo

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi