Koti ja sisustus

Miksi virkanainen ei etene urallaan?

5.9.2001 Teksti: Anna.fi

Pohjoismaiset naiset röyhistävät rintaa puhuessaan naisista parlamenttipaikoilla. Suomen eduskunnassa lähes 40 prosenttia kansanedustajista on naisia, kun vaikkapa Isossa-Britanniassa heitä on alle 20 prosenttia parlamentaarikoista. Mutta kun puhutaan johtajanaisista julkishallinnossa, röyhistely loppuu samantien: Suomi on EU:n häntäpään maita. Jos Keski-Euroopassa ministeriöiden päällikkötasolla eli ns. toisen tason julkishallinnossa naisjohtajia on yli kolmannes, Suomessa heitä on vaivaiset 6 prosenttia johtajista.

Mihin naisten eteneminen ministeriöissä tyssää? Sitä pohti joukko suomalaisia, brittiläisiä ja Baltian maiden johtavia virkanaisia viime viikonloppuna seminaarissa Helsingissä. Yhtä selkeää vastausta ei löydetty, mutta tapaamisen tarkoituksena olikin myös keskustella samanhenkisten ihmisten kanssa ja vaihtaa kokemuksia.

Verkko punotaan saunan lauteilla

Ison-Britannian valtuuskuntaa johtanut kansanedustaja Margaret Moran nosti seminaarissa esille verkostoitumisen voiman, jossa miehet ovat mestareita. Siinä missä englantilaiset miehet kokoontuvat töiden jälkeen pubiin, vaikuttajamiehet Suomessa ovat kautta aikain tehneet bisnestä tai politiikkaa saunan lauteilla.

”Verkostoituminen on tärkeää. Suomessa poliittisten ja epäpoliittisten järjestöjen naiset ovat jo kymmenen vuotta muodostaneet verkostoja. Tietysti naisverkostoilla on oltava yhteydet myös miehiin, on verkotuttava monelle suunnalle”, kertoo seminaarissa puhunut kansanedustaja Tuula Haatainen, tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja.

Eduskunnassa on jo pitkään toiminut naisverkosto yli puoluerajojen. Haataisen mukaan se ei ota kantaa hallituspoliittisiin asioihin – paitsi tasa-arvoasioihin.

”Esimerkiksi silloin käytiin paljon keskustelua, kun Ahon hallitus ei hyväksynyt naiskiintiöitä. Sitten eduskunta äänestikin niiden puolesta. Naisverkoston toimintaote on informatiivinen, sinne kutsutaan alustajaksi vaikkapa ministeri tai tutkija ja siellä vaihdetaan ajatuksia, mutta siellä ei päätetä mitään.”

Lasikatto ja lasiseinät vastassa

”Keino vaikuttaa naisten kohoamiseen uralla on valtavirtaistaminen, mainstreaming. Kaikessa päätöksenteossa on otettava huomioon sukupuoli ja tasa-arvonäkökulma, ei pelkästään riitä, että naisia on joka puolella”, arvioi Tuula Haatainen.

”Suomihan on tasa-arvon paradoksin maa. Meillä on politiikassa paljon naisia mukana, mutta muualla tulevat lasikatto ja -seinät vastaan. Lasikatto on sitä, että naisia on vähän yritysjohdossa, lasiseinät sitä, että naisjohtajia on vain ns. pehmoaloilla”, sanoo FT Liisa Horelli. Hän on vetänyt kuudessa eri ministeriössä kolmivuotisen tasa-arvon valtavirtaistamishankkeen.

Tuula Haatainen on eniten huolissaan siitä, miten tiukasti suomalainen yhteiskunta on jakautunut nais- ja miesvaltaisiin aloihin. Vaikka on yritetty eri tavoin kannustaa tyttöjä valitsemaan poikien aloja ja päinvastoin, ei sanottavaa kehitystä ole tapahtunut.

Miksi naiset eivät hakeudu johtajiksi?

Hallitus teki juuri ministeri Suvi-Anne Siimeksen johdolla periaatepäätöksen valtion henkilöstöpolitiikan linjasta. Siinä mm. korostetaan, että valtion pitäisi työnantajana tukea naisten hakeutumista johto- ja esimiestehtäviin.

”Aluksi on tarkoitus selvittää, miksi ministeriöiden keskijohtoon kuuluvat naiset eivät ole nousseet urallaan ylöspäin ja miksi monet heistä eivät edes hae avoimia johtajanpaikkoja”, kertoo valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto.

Englannissa on yli 20 vuotta ollut vain naisille -koulutusta, jossa lähdetään liikkeelle yksilöpsykologiasta. Tällaista itsetuntoa vahvistavaa koulutusta seminaarissa olleet suomalaiset naisjohtajat kaipaisivat meillekin.

”Kun suomalaisessa koulutuksessa monesti keskitytään vain instrumentaliseen tietoon ja taitoon, brittien kursseilla naiset esimerkiksi opettelevat, miten tarpeen vaatiessa uskaltaa sanoa työtehtäville ’ei’ tai ’kyllä’. Jos on kiire, täytyy uskaltaa kieltäytyä, ja jos on hyvin haasteelliselta kuulostava tehtävä, on uskallettava ottaa se vastaan”, Liisa Horelli tiivistää.

Riitta Talasniemi / A4 Media Oy, Helsinki
Kuva: A4 Media / Transworld

Lue lisää Liisa Horellin vetämästä Valtavirtaan-projektista!

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi