Koti ja sisustus

Paluuvalmennus lieventää Suomeen palaajan kulttuurishokkia

12.11.2001 Teksti: Anna.fi

”Kaikki ymmärtävät, että ulkomaille muuttajaa askarruttavat jo tavalliset käytännön asiatkin uudessa kotimaassa. Lähtijä pohtii, millainen uusi työympäristö on, miten saa uusia ystäviä ja miten vaikkapa pankki- ja veroasiat hoituvat. Mutta ulkomailta palaajaa odottavat Suomessa lähes samat jännityksen aiheet. Itse asiassa Suomeen paluu voi olla jopa jännittävämpää kuin täältä lähtö: vieraassa maassa ollaan usein vain määräaika, mutta monella palaajalla on tavoitteena jäädä ja sopeutua Suomeen pysyvästi”, pohtii Satu Viitanen InterCultura Managementista, ICM:sta.

Mikä paluumuuttajia jännittää?

ICM on erikoistunut ulkomaankomennuksella olevien suomalaisten, ekspatriaattien, valmentamiseen sekä ulkomaille lähdön että Suomeen paluun yhteydessä. Liiketoimintaan kuuluu myös mm. konsultointia sekä kulttuurien välisen viestinnän opettamista.

Satu Viitanen kertoo, että yksi ekspatriaattien suurimmista jännityksen aiheista on paluu suomalaiseen työelämään. ”Monilla on ollut ulkomailla paljon valtaa ja vastuuta, eikä Suomessa ole välttämättä yhtä hyvää pestiä tarjolla. Ja vaikka töitä olisikin, jo parin, kolmen vuoden ulkomaanvuoden jälkeen voi olla vaikeaa sopeutua suomalaiseen yrityskulttuuriin ja unohtaa vaikkapa amerikkalainen, kohtelias small talk -tyyli.”

Törmäyksiä voi tulla myös arkielämän puolella. ”Kotityötkin voivat aiheuttaa kulttuurishokin, kun perheessä ei enää olekaan au pairia, puolisokin lähtee töihin ja kaikki on tehtävä itse. Lisäksi monia huolestuttaa, miten lasten koulunkäynti ja ystävyyssuhteet alkavat sujua ja löytyykö itsellekään enää samanhenkistä aikuista seuraa; entä jos kaikki onkin muuttunut ulkomaankomennuksen aikana? Suomen ilmasto ja hintatasokin arveluttavat.”

Aikainen valmistautuminen helpottaa paluuta

”Kukaan paluumuuttaja ei välty täysin kulttuurishokilta eikä kukaan sopeudu takaisin Suomeen kuukaudessa”, Satu Viitanen sanoo. ”Sopeutuminen on pitkä prosessi, joka kestää yleensä kahdesta kuukaudesta vuoteen.”

Viitasen mukaan yleissääntö on, että mitä aikaisemmin kotiin paluuta aletaan valmistella ja ajatella, sitä helpommin se tapahtuu. ”Ne, jotka ovat itse kaikkein aktiivisimpia, sopeutuvat nopeimmin Suomeen. Tulevaa työpaikkaa ja esimerkiksi asunto- ja kouluasioita olisi ryhdyttävä järjestelemään jo 3-6 kuukautta etukäteen.”

Sinkuilla on usein perheellisiä palaajia rankempaa, kun kotona ei ole ketään, jonka kanssa puhua yhteisistä kokemuksista. ”Parasta olisikin, jos sinkku tapaisi toisen ekspatriaatin”, Viitanen naurahtaa.

Niin sinkut kuin muutkin Suomeen palaajat voivat kuitenkin lieventää kulttuurishokkiaan osallistumalla ICM:n kotiinpaluuohjelmaan. Ohjelma alkaa hyvissä ajoin ennen kotiinpaluuta ja sisältää paluuta tukevaa materiaalia, kontakteja ekspatriaattiin sekä interaktiivisen workshopin. Käytännössä tärkein työskentelymuoto on keskustelu; joko yksittäin, pariskunnittain tai ryhmässä.

Tietoa koko perheen kokemuksista

Paluuvalmennukselle on tilausta, sillä monet yritykset palauttavat parhaillaan ekspatriaattejaan. ”Kyse ei ole Suomen ongelmasta, vaan yleismaailmallisesta ilmiöstä”, Satu Viitanen huomauttaa. Hän kertoo, että palaajien workshopeista on hyötyä sekä palaajalle ja hänen perheelleen että työnantajalle.

”On muistettava, että samastakin perheestä löytyy erilaisia kokemuksia samasta ulkomaankomennuksesta. On eri asia olla itse töissä ulkomailla kuin olla vieraassa maassa puolison työn takia. Valmennuksessa käymmekin läpi koko perheen kokemukset, mikä osaltaan pehmentää kotimaahan asettautumista ja auttaa työtehonkin löytymisessä. Monille tuo helpotusta myös toisten repatriaattien tapaaminen”.

ICM raportoi valmennuksista aina palaajan työnantajalle. Tällöin myös puolisoiden kokemukset ovat tärkeitä. ”Puolisoilla on usein varsinaista eksparttia tarkempaa tietoa arkielämästä ja käytännön asioista kohdemaassa. Heidän havaintonsa ovat organisaatioille arvokasta hiljaista tietoa, joka huomioidaan seuraavien ulkomaankomennusten yhteydessä”, Viitanen kertoo.

Ulkomaankokemusten purkamisesta hyötyvät siis kaikki osapuolet. Paluuprosessi kuulostaa kuitenkin niin rankalta ja palaajien jännittämisen aiheet ovat niin moninaiset, että Viitaselta on vielä pakko kysyä, eikö kukaan odota Suomeen palaamista. ”Toki”, Satu Viitanen hymyilee. ”Rakkaat ja tutut ihmiset ja paikat ovat täällä. Ilma on puhdasta, yhteiskunta on toimiva ja turvallinen. Arveluttavista asioista huolimatta moni haluaa palata Suomeen ja asettua aloilleen.”

Jenni Saarilahti / A4 Media Oy, Helsinki

Kuva: A4 Media Oy / Hannu Jukola

ICM

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi