Työ ja raha

Toimittaja – Tirkistelijä vai kulttuurikriitikko?

Teksti:
Anna.fi

Norjalainen toimittaja Åsne Seierstad saapuu ensi viikolla Suomeen mainostamaan kohukirjaansa Kabulin kirjakauppias. Kirja kertoo afganistanilaisen kirjakauppiaan Sultan Khanin perheestä, jonka luona Seierstad asui Kabulissa keväällä 2002.

Vuosi sitten ilmestynyt kirja on ehtinyt jo kohahduttaa maailmalla. Seierstad on suututtanut pahan päiväisesti Kabulin ”oikean kirjakauppiaan”, Shah Mohammadin, joka on nyt kirjoittamassa omaa vastinettaan.

Mohammadin mielestä norjalainen toimittaja on vääristellyt totuutta ja käyttänyt hyväkseen hänen vieraanvaraisuuttaan. Kabulin kirjakauppiaan oikeudet on myyty jo 17 maahan. Seierstad on ilmoittanut luovuttavansa kirjasta saamiaan tuloja hyväntekeväisyyteen.

Isä päättää kaikesta

Kabulin kirjakauppiaassa lukija pääsee tutustumaan afganistanilaisen perheen arkeen poikkeuksellisen läheltä. Seierstad on päässyt naisten kanssa kauneussalonkeihin, höyryäviin kylpylöihin ja hälyisiin basaareihin ja miesten mukaan pyhiinvaellus- ja liikematkoille.

Seierstad kuvaa eloisasti perheen patriarkkaa, Sultan Khania, ja tämän kahta vaimoa, ovelaa Šarifaa ja kokematonta Sonyaa, sekä muita perheenjäseniä ja sukulaisia. Tutuksi käy hyllyvä ja lyllyvä lihavuori Bibi Gul, joka on Sultanin äiti ja sumeilematon vallankäyttäjä heti poikansa jälkeen. Lukija saa myös jännityksellä seurata, kuinka Sultanin sisaret, viiksekäs Šakila ja kalpea Leila, kamppailevat itsenäisyytensä puolesta.

Sultan Khan vastaa kuta kuinkin länsimaalaisen mielikuvia arabimiehestä, joka käyttää suvereenia valtaansa kaikkiin perheenjäseniinsä. Kukaan perheessä ei saa kyseenalaistaa Khanin päätöksiä. Niinpä Sultanin pojat istuvat pitkin hampain isän kirjakaupassa, tytöt menevät naimisiin isän valitseman miehen kanssa ja vanha vaimo opettelee elämään miehensä uuden teinivaimon varjossa.

Seierstad ei suinkaan kuvaa kirjakauppiasta hirviönä, vaan pikemmin tietyn kulttuurin edustajana. Vanhat perinteet istuvat tiukassa: Sultan pitää itseään liberaalina miehenä, joka haluaa naiset mukaan työelämään ja politiikkaan ja samalla hänen käytöksensä yksityiselämässä on kuitenkin vanhanaikaista ja kaukana tasa-arvosta.

Varo toimittajaa

Ei ole kuitenkaan ihme että oikea kirjakauppias, Shah Mohammad, on suuttunut Seierstadin kirjasta, jossa kilpistyy juuri kaikki ne kysymykset, jotka liittyvät ”tosiin tarinoihin” tai ”tositapahtumiin perustuviin” tarinoihin. Miten totta tarina oikeasti on? Kun ihminen paljastaa toimittajalle tai kirjailijalle sisimpänsä, kuuluisiko hänen saada siitä palkkio? Ja ymmärsikö Mohammad perheineen, että vuoden kuluttua lähestulkoon koko maailma tirkistelisi heidän perheensä intiimejä asioita?

Ongelman ydin Kabulin kirjakauppiaassa on se, että Seierstad tekee kirjassaan kulttuurikiritiikkiä oikeiden ihmisten – ja tässä tapauksessa tavallisen perheen – kustannuksella. Mohammadille (Sultan Khanille) ei tarjota mahdollisuutta puolustautua.

Seierstadin naisnäkökulma on sinänsä vakuuttava. On järkyttävää lukea, miten naisilla ei ole oikeutta mielipiteisiin, ei polittisiin eikä henkilökohtaisiin. Itkeviä tyttöjä – jotkut heistä ovat vasta lapsia – naitetaan vanhoille miehille, useimmat tytöistä eivät saa koulutusta, ja he ovat loppuikänsä miehistään taloudellisesti riippuvaisia.

Vain Seierstadin tapa esittää kulttuurikritiikkinsä tekee kirjasta kyseenalaisen. Kyseisestä ongelmasta onkin käyty keskustelua sekä Norjassa että Ruotsissa. Kabulin kirjakauppiasta lukiessa voi sitten miettiä, että onko nykypäivän ihmisellä enää ”copyrightia” omaan elämäänsä. Kotioveaan ei ehkä kannata avata – ainakaan toimittajalle.

Teksti: Tyyne Pennanen / A4 Media Oy
Kuva: WSOY

Åsne Seierstad Helsingin kirjamessuilla sunnuntaina 26.10. klo 15.30 sekä Bettina S:n vieraana 20.10. TV1 klo 20.20
Åsne Seierstad, Kabulin kirjakauppias. WSOY 2003.

X