Kolumnit

Tipaton tammikuu, entäs sitten?

Teksti:
Sari Helin

Vietin tammikuun ilman alkoholia ensimmäistä kertaa. Se oli mielenkiintoinen tammikuu, joka opetti paljon ennen kaikkea minusta itsestäni ja vähän myös muista ihmistä.

Tipaton tammikuu, entäs sitten?

Halusin ottaa alkoholittoman tammikuun monesta syystä. Ensimmäinen ja tärkein niistä oli pahaksi tavaksi muodostunut viinin lipittäminen, jonka halusin pistää tauolle. Nautin viiniä lähtökohtaisesti aina kun tapasin ystäviä kodeissa ja kahviloissa, viinistä oli tullut uusi tee tai kahvi. Ystävien kanssa nautittiin yleensä pari lasia, harvoin vähemmän kuin pari. Usein myös kolme.

Nautin viiniä myös kotona. Kotona ruoan kanssa, kotona ruokaa valmistaessa, kotona saatuani lapset nukkumaan, kotona joskus laittaessani lapsia nukkumaan. Lasi illalla kotona melkein joka ilta tarkoittaa aikamoista viikkokulutusta etenkin, kun siihen lisää kaikki lasilliset ystävien kanssa. Kuin huomaamatta keskivertonaisen yhtälö alkaa kolkutella suurkulutuksen rajoja.

Kuukauden tauolla halusin katkaista turhan lipittelytavan. Halusin katkolle myös sen takia, että alkoholi ei ole pitkän päälle terveyttä edistävä aine. Siinä on lisäaineita, kaloreita ja se rasittaa maksaa. Niin se vain on, sanotaan mitä sanotaan. Nivelvaivaisena huomaan viinin kittaamisen tuntuvan nivelissä, halusin siis päästää niveletkin helpommalla sekä maksan ja kaiken sen mihin alkoholi vaikuttaakaan.

Kuukauden alkoholittomuus oli varsin helppo suoritus. Käsi ei hamunnut viinipulloa iltaisin, ja ystävien kanssa pystyi käymään myös teellä, tosin sosiaalinen elämä oli selvästi ankeampaa kuin ennen tipatonta. Yhtenäkin lauantai-iltana istuttiin ystävän kanssa viinibaarissa teellä ja todettiin verkkaisen puheen tahdissa, että ankeaksi alkaa käydä tämä elämä ja jutut. Tarina putoili tylsästi, kun ei ollut edessä edes sitä yhtä lasillista. Se lienee syynä siihen, että tammikuun aikana kävin erittäin vähän ulkona.

Tipaton aiheutti myös runsasta selittelyn tarvetta. Jos jouduin tilaisuuteen, jossa automaattisesti käytetään alkoholia, mietin etukäteen kiusaantuneena, miten tilanteesta pääsee irti ilman pitkää jankutusta juomattomuudesta. Suomessa on paljon helpompi juoda kuin olla juomatta.

Tipattomalla tammikuulla oli selvästi hyvä vaikutus minuun monella tapaa. Alkoholittomuus parantaa jaksamista. Vaikka ei joisi itseään varsinaiseen känniin, viinin käyttö saa aikaan jonkinlaisen pikku turtumuksen, joka näkyy samana iltana ja seuraavana aamuna. Niin sanotusti tietää ottaneensa, vaikka ei varsinaisesti ota hirveitä määriä. Kun on kokonaan ilman, jaksaa loppumatonta melontaa tiskialtaassa, jaksaa pelata lautapelejä, jaksaa ulkoilla ja huomaa, että pinna on parempi eli se ei katkea niin helposti. Kirkas ajatus auttaa arjen selviytymisessä.

Viinittömyydessä oli myös runsaasti kropassa näkyviä vaikutuksia. Kun vältti viiniä kuin huomaamatta vältti samalla kaikkea sitä syömistä, mitä on yleensä tottunut lapioimaan suuhun viinin kanssa eli juustoja ja suklaan eri muotoja. Kasvot kapenivat ja katse kirkastui jo kuukaudessa. Nivelet voivat paremmin, mutta niitä varten tulisi jatkaa heti kolme kuukautta kerrallaan, jotta vaikutuksia voisi todella arvioida.

Lopetin tipattoman tammikuuni päivän etuajassa, koska olin menossa ystävän kanssa ulos ja päätin ottaa ulkona viiniä. Tammikuun vaikutukset olivat näkyvissä. Alkoholimäärä alkoi nousta päähän paljon nopeammin kuin aikaisemmin, koska toleranssi oli taas palannut lähemmäs normaalia. Maistoin viinistä myös ne kitkerät sävyt, joita ei ennen ole juuri tullut maistettua. Ja parin lasillisen jälkeen huomasin, että tämä oli nyt tässä, olo alkoi lähestyä epämiellyttävää.

Tammikuu katkaisi ainakin toistaiseksi myös kotimaistelun kokonaan. Kotona on pari pulloa viiniä, mutta en ole kokenut niiden avaamista tarpeelliseksi. Koska opin jälleen keittämään teetä iltaisin, kuten olin tehnyt 35-vuotiaaseen asti aina, en kaivannut teen sijaan viinipulloa. Luulen, että näin itse asiassa käy monelle viinin kotikäyttäjälle. Viini alkaa pikkuhiljaa korvata iltateetä tai iltakahvia ihan huomaamatta, ja tarvitaan pieni herätys, jotta sen teepannun saa taas lämpiämään korkin avaamisen sijaan.

Aionko valua kohti absolutismia? Rehellisesti sanottuna olisi ehdottomasti paras ajatus, että lopettaisi viinin käytön kokonaan. Toistaiseksi pysykööt kohtuuden tasolla.

X