Äitiasiaa

Palautuminen raskaudesta

29.1.2016 Teksti:

Voisin väittää että tässä on aihe joka koskettaa tavalla tai toisella hyvin montaa meistä. Raskaudesta palautumisesta saa lukea ”tietoa” suuntaan jos toiseenkin. Yhdessä artikkelissa ihaillaan sitä kuinka nopeasti julkkis oli pillifarkut jalassa ja maha tiukkana pakettina ja toisessa sit puolestaan nostetaan esiin sitä kuinka se palautuminen ei ole tärkein asia maan päällä ja kuinka hienoa oli kun jopa prinsessa Catherinellä oli masun tapaista kun käveli synnäriltä ulos. Make your mind up! 😀
Oma raskauteni oli kohtuullisen helppo. Mitä nyt eteisistukka ”esti” mua tekemästä mitään reipasta kävelyä raskaampaa. Mullahan oli alusta asti verenvuotoja joten eipä käynyt edes mielessä mennä tekemään mitään kyykkyjä salille, asiat tärkeysjärjestykseen. Moni varmasti ymmärtää mitä tarkoitan kun sanon että NÄLKÄ oli koko ajan. En olekaan sellaista tunnetta kokenut sittemmin, paitsi ehkä imetysaikana jolloin ruokaa meni varmaan tupla-annos normaalin verrattuna. Mä painoin ennen raskautta 62-63 kiloa, olin kerännyt ihan mukavasti nestettä jo omaan tavanomaiseen painooni verrattuna sitä ennen kesän aikana ja saatuani sen hormonikuurin joka aloitti kiertoni uudelleen. Muistan kuinka melko alussa neuvolaan mennessä suurin piirtein hävetti kun painoa oli tullut jo viisi kiloa vaikka siinä vaiheessa pitäisi oppaiden mukaan olla kilo lisäpainoa. Minkäs teet kun ruoka maistui?
Yhteensä sitä ”lisäpainoa” mulle tuli vajaat 14 kiloa, melko tavanomainen siis.  Tuosta 14 kilosta sitä itseään eli rasvaa oli varmaankin reilu 5 kiloa, joka loogisesti ajateltuna on hyvä vararavinto imettämistä varten.
P1010156
Ylläolevassa kuvassa maha on aika hyvin piilossa vaikka tämä on napsaistu 4 viikkoa ennen kuin neitokaisemme syntyi. Musta väri oli mun hyvä kaveri..
IMG_5403
Pallomaha yksi päivä ennen laskettua aikaa ja siten myös tytön syntymää. Mua oikein puristaa vatsasta kun näen tämän kuvan. Vatsalihakset ei mulla antanut missään vaiheessa kauheasti myöten ja lopussa tuntuikin siltä että vatsa saattaisi räjähtää hetkellä minä hyvänsä. Kyllä ihmiskeho on sitten ihmeellinen!
2 pvä & 2 viikkoa
Muistaakseni mun maha oli melko ”lättänä” reilun kuukauden päästä, mutta eihän se missään tapauksessa ollut samanlainen kuin ennen. Hyvä piirre tuossa palautumisessa oli kuitenkin se, että kaikki tuntui pieneltä ison vauvamahan jälkeen. Mulla oli ”hoikka” olo jo synnärillä kun vertasi edelliseen päivään.

P1010338
Yllä oleva kuva on 4 kuukautta synnytyksestä, tässä vaiheessa paino oli mennyt huomaamatta jo alle sen raskautta edeltävän painon. Missään vaiheessa en ole laihduttanut, mutta koiralenkitykset, lapsen hoitaminen ja töiden teko kotoa käsin piti sen verran kiireisenä etten ehtinyt syömään niin usein kuin normaalisti. 
P1010466
Tämä kuva on viime toukokuulta ja sanoisinkin että vuodessa vatsa palasi mun mielestä aikalailla siihen mitä se oli ennenkin. Jos meille seuraava suotaisiin, tuskinpa menisi ihan näin helpolla, tällä kertaa en tehnyt mitään sen kummepaa palautuakseni. Kertaakaan en ole käynyt salilla vaikka välillä tekis kyllä mieli. Kotona teen jumppaa säännöllisen epäsäännöllisesti, lähinnä kyykkyjä niin että tyttö on harteilla istumassa.
Tietyllä tavalla on jopa täysin kieroa että ennen raskautta yritin aina laihduttaa enkä juuri koskaan ollut tyytyväinen siihen mitä peilistä näin. Omalla kohdalla tarvitsin täydellistä ”nollausta” ja raskaus tavallaan käänsi omat ajatukseni täysin toisenlaisiksi. Pikkuneidin myötä olen oppinut olemaan armollisempi itseäni kohtaan, noin tärkeän asian rinnalla kutistuneet tissit tai lätistynyt peppu ovat aika mitättömiä juttuja. Ja mitä tulee palautumiseen, ei sillä ole mitään väliä kauanko siinä menee. Alussa ei saakaan rehkiä liikoja ja etenkin imettäessä sitä energiaa on saatava tarpeeksi. Kaikki ajallaan, ei se ole mikään kilpailu. Kaikilla on erilaiset geenit, erilaiset mahdollisuudet liikkua ja vauvatkin ovat erilaisia.
Armollisuus itseään kohtaan onkin asia jota minä peräänkuuluttaisin. Ei kehon tarvitsekaan näyttää tismalleen samalta kuin ennen lasta, miksi pitäisi? Minkälaisia fiiliksiä tämä aihe teissä herättää?

Lue myös

Suosittelemme