Xenia's day

2019 vuosikatsaus

Teksti: Xenia

Tammikuu

Tammikuussa turhauduin kroppaani, joka tuntui toimivan vähän hitaalla koko ajan. Söin glykeemisen indeksin mukaan, varasin ensimmäisen ajan akupunktioon ja kysyin teiltäkin kokemuksianne siitä, miten kolmannen lapsitoiveen kanssa menetellään. Olin saanut Terolutit tasaamaan kiertoa ja pohdiskelinkin syödäkö niitä vai ei. Jälkikäteen ymmärsin tosin, että omat ongelmani ovat kaikella todennäköisyydellä johtuneet alhaisista raudoista. Mietin tuolloin sitä, josko varaisin jo yksityiselle ajan tutkimuksiin kun yritystä oli takana vuosi. Varasin kuitenkin ensin ajan verikokeisiin ja tulokset selvittivätkin paljon..

P2110686

Helmikuu

Sain tulokset verikokeista, ja siitä alkoi mun tieni kohti parempaa hemoglobiinia ja varastorautaa. Aloin syömään saman tien rautaa 100-200mg päivittäin ja olo koheni hyvinkin nopeasti. Jopa kuukaudessa tunsin jo eron edelliseen verrattuna ja erityisesti mielialani koheni ihan rytinällä. Mietin sitä, pitäisikö mennä infuusioon kun vatsa ei tykännyt raudasta yhtään, mutta olen nyt jälkikäteen tyytyväinen kun jatkoin sinnikkäästi, sillä jätän infuusiot mieluummin tilanteisiin joissa ne ovat todella tarpeen ja menen hitaampaa reittiä näin normaaliarjessa.

Maaliskuu

Maaliskuussa lähdettiin perheen kanssa reissulle Dubaihin, jossa nautittiin viikon verran ihanasta lämmöstä ja auringonpaisteesta. Maaliskuun lopussa alettiin myös kuvata Jannin kanssa ja ollaankin tässä vuoden aikana kuvailtu ja naurettu kahvin ääressä hyvin moneen kertaan. Mieletöntä, että aikuisiälläkin löytää vielä ystäviä ja nyt ollaan vieläpä samaan aikaan raskaana. Mikä tuuri! Meillä on laskettujen aikojen välillä tasan kuukausi, eli katsotaan miten lähekkäin vauvat syntyy. Apua meistä on kuitenkin toinen toisillemme kun voimme lähteä yhdessä vaunulenkeille haukkaamaan happea ja purkamaan fiiliksiä ja vaikkapa kuvaamaan siinä samalla. <3

P3270398

Huhtikuu

Kuukauden aikana koin hyvinkin odottavia ja toivekkaita fiiliksiä kun rauta alkoi selkeästi vaikuttamaan ja luulin jo sen vuoksi olevani raskaana. Kaikella on kuitenkin tarkoituksensa ja ajoituksella erityisesti. Ihailin myös näin jälkikäteen tätä asua, johon en voi kuvitella mahtuvani tällä hetkellä enää koskaan. 😀 Vietittiin myös tytön 5-vuotis syntymäpäiviä perheen ja ystävien kesken ja nautittiin välillä aurinkoisista kevätkeleistä!<3

Toukokuu

Toukokuusta jäi päällimmäisenä mieleen ensimmäinen kokemuksemme kurkunpääntulehduksen kanssa sekä siitä johtunut reissu ambulanssilla Hyvinkäälle kun Porvoon lastenpoli oli jo kiinni. MIkä siinä onkin, että lapset sairastavat lähes poikkeuksetta iltaisin/viikonloppuisin. Nyt kun mietin meidän tätä vuotta, ollaan käyty näytillä nimenomaan viikonloppuisin tai iltaisin. 😀 Nyt ollaan tuon suhteen jo fiksumpia ja osataan hakea hengitystä avaava lääke heti jos ääni lähtee tai yskä muuttuu haukkuvaksi. Pojalle iski tuo sama tauti viimeksi flunssan yhteydessä jonkun aikaa sitten ja ne lääkkeet auttoi hurjan nopeasti. Onneksi tässä on vaiva, joka lakkaa yleensä 5 ikävuoteen mennessä. Luin muuten tästä, että on yleisempi pojilla kuin tytöillä. Mietin, että onkohan heidän kurkkunsa esim äänihuulten osalta jotenkin rakenteellisesti erilainen ja se johtuisi siitä? Loppukuusta nautittiinkin jo lämpimistä säistä ja alkukuusta nautittiin Budapestistä ystävien kanssa. Oli taas huikea reissu, aivan kuten aina tällä porukalla!<3

P5230302
Kesäkuu

Kesäkuussa tehtiin vielä töitä lasten jäädessä sit kuun lopussa lomalle. Kesäkuussa oli kivoja ilmoja ja kuvailinkin teille tosi paljon juttuja ulkona. Ai että, miten odotankin sitä, että pääsen kuvailemaan uudella kameralla kevään ja kesän valoisten päivien tullessa!<3 Kävin myös tsekkaamassa veriarvot uusiksi ja ferritiini oli noussut lähes 30:een. Siitä jatkoinkin sit kahta kaueammin raudan syömistä, mutta tuon jälkeen en itseasiassa ole ferrejä mitannut. Vain hemoglobiineja neuvolan kautta.

P6180074

Heinäkuu

Heinäkuun alun vietin yksin lasten kanssa ja yritin tehdä töitä. FAIL. 😀 Onneksi kuun lopussa otettiin juna kohti Rovaniemeä, josta ajeltiin sit Kuusamoon viikoksi. Käytiin päivittäin vaeltamassa joko lasten kanssa tai ilman ja täytyy sanoa, että tuo loma on ollut rentouttavin ikinä. Mä rakastan aktiivista rentoutumista ja tuollainen pitkä päivän kävely henkeäsalpaavissa maisemissa oli parempaa kuin olisi voinut toivoakaan. Näitä aiomme tehdä tulevaisuudessakin!

Kotiin ajomatkalla päätimmekin sit yllättää lapset heidän näköisellään lomalla ja lähdimme vielä seuraavana aamuna äkkilähdöllä Rodoksen lämpöön viikoksi. Paras kaksiviikkoinen koskaan!<3 Ehkä tuo rentoutuminen vaikuttikin siihen, että seuraavasta kierrosta tärppäsi. You never know!<3

P7040314

Elokuu

Elokuun alku vietettiin vielä Rodoksen lämmöstä, josta saimme kotiintuliaisina Enterorokon. 😀 Tämä poikamme ja mieheni sairastama versio oli kuitenkin todella lievä ja päästiin parilla näpyllä ja yhden päivän kuumeella. Ehdin jo ensimmäisten näppyjen jälkeen googletella kaikki mahdolliset kuvahaut ja mieheni kuumeen noustessa varauduttiin jo pahimman luokan manfluhun. 😀 Elokuussa lapset palasivat päiväkotiin ja me töihin ja tulipas sitä käytettyä jopa neuleitakin.

Elokuun 24.päiväksi olin kutsunut ystävät kylään ja juttelin hänen kanssaan raskaudesta ja siitä, kuinka olisi ihanaa, että meitä pian onnistaisi. Olimme laittaneet itsellemme avun hakemisen takarajaksi syksyn, jollei rautalisät olisi siihen mennessä auttaneet.. Seuraavana aamuna katsoin appiani ja mietin, että hetkinen: nyt on kiertopäivä 30 eikä mitään näy. Ajattelin ensin, että odotan vielä yhden päivän, mutta päädyin sit kuitenkin tekemään testin kun mies oli lasten kanssa ulkona ja meille oli vieläpä tulossa ihmiset katsomaan kotia. Siinä hetkessä kun laskin testin pöydälle aloin melkein tärisemään. Vaikka testejä on tullut tehtyä niin monia, ei fiilis ole koskaan ollut sama kun tulos on negatiivinen. Siis ennen kuin se tulos on edes ilmestynyt siihen testiin. Ehkä sitä jotenkin alitajuisesti tietää, mutta haluaa suojella itseään viimeiseen asti pettymykseltä.

Ai että. Tuo hetki kun se toinen viiva siihen ilmestyi. Mies sisään ja huutoitkua. Soitto parhaalle ystävälleni, jonka kanssa oltiin asiaa päivitelty edellisenä päivänä ja vielä soitto toiselle hyvälle ystävälle. Samana päivänä kerrottiin myös vanhemmille, koska kertoisin heille vaikka keskenmeno tapahtuisi, joten mitä sitä ihania uutisia läheisiltä salailemaan. <3

P8130375Syyskuu

Väsymys potenssiin tuhat. Se tulee ekana mieleen syyskuusta. Niin ja huoli myös satunnaisten tiputtelujen vuoksi. Viikolla 7 kävin kuitenkin ultrassa ja kaikki näytti silloin hyvältä. Varasin kuitenkin vielä varuiksi ultran viikolle 10. Jotenkin ajatus siitä odottelusta NP- utraan asti tuntui täysin mahdottomalta. Syyskuun lopussa juhlittiin myös parhaan ystäväni babyshowereita ihanan päivän ja illan merkeissä ja miten ihanalta tuntuikin se ajatus, että kaiken mennessä hyvin, meidän vauvoille tulee ikäeroa se vajaa puoli vuotta!<3 Kirjoittelin myös uudesta, entistä tilavammasta autostamme, joka saatiin meille muutama päivä ennen positiivisen raskaustestin tekoa. Näin neljän kuukauden käytön jälkeen sanottava, että aivan huikea auto. En voi kuin suositella!

P9020188

Lokakuu

Lokakuussa pahin väsymys alkoi helpottamaan etenkin kun päästiin viikolle 11. Vaatteet jäivät kuitenkin hirveetä vauhtia pieneksi ja hankin ensimmäiset äitiysvaatteet itselleni. Kuvissa oli jo vaikea peitellä kasvavaa mahaa enkä olekaan käyttänyt lokakuussa juurikaan muuta kuin löysiä neuleita tai neulemekkoja. Niitä tosin käytän kyllä muutenkin. 😀

Loppukuusta jaoin myös ilouutiset blogissani käytyäni ekassa julkisen ultrassa ja siirtyessäni toiselle kolmannekselle. Jotenkin helpotti äärettömän paljon kun ei tarvinut enää peitellä asiaa,  vaan saattoi vapaasti puhua mitä mieleen tuli. Edeltävät 2 kuukautta oli aikalailla suodattanut about 90% ajatuksistaan pois, mikä tietenkin vaikeuttaa suuresti kirjoittamista ja blogin pitoa.

PA230145

Marraskuu

Marraskuussa kirjoittelin Porvoosta asuinkaupunkina, tein kysymys ja vastaus – postauksen ja ensimmäisen raskausviikon kuulumiset postauksen. Olisiko näille muuten toivetta? Laitoin myös joulun meidän kotiin mielestäni hurjan myöhään, mutta onhan se kivakin kun siitä on saanut nauttia nyt sen lähes 1.5kuukautta ennen kuin sit ensi viikosta siivoan kaikki joulukoristeet pois! 🙂

Joulukuu

Joulukuun alussa käytiin Tampereella, kirjoittelin teille mun raskausajan luottovaatteesta Saavutin myös raskauden puolivälin ja kävimme rakenneultrassa, jossa kaikki oli hyvin! Aivan ihanaa ennen joulua! 🙂

Nyt nautitaankin sit vuoden viimeisistä päivistä ja otetaan sit vuosi 2020 vastaan.<3

Ja nyt vuoden vaihteessa haluaisinkin kuulla teiltä mielipiteitä. Mitä haluaisitte lukea enemmän? Mikä kiinnostaa eniten?

Ihanaa vuoden toiseksi viimeistä päivää!<3

 

Lue myös

X