27. raskausviikko

Se on jotenkin lähes koomista, että puhutaan siitä toisen kolmanneksen hyvästä fiiliksestä ja siitä kuinka kolmas ja viimeinen kolmannes ei enää välttämättä pelkkää kivaa olekaan. Omalla kohdalla muutos tuli tosi nopeasti. Siitä energisestä ja melko ”normaalista” fiiliksestä siihen, että kävellessä alkaa kolottaa nivusia ja supistaa ja olo on jotenkin raskas ja voimaton. Rautakuuri on aloitettu ja yritetty tässä viikon aikana sisäistää se, että kevyemmin  on otettava nyt loppua kohden. Ainakin siihen saakka, että vauva olisi ”valmis” tänne maailmaan.
Viime viikosta kävin tosiaan lääkärillä muutaman aika kipeitä ja säännöllisiä harjoitussupistuksia sisältävän yön jälkeen. Klassisesti nimittäin ne loppuivat silloin viikonloppuna levolla, mutta palasivat kahta kauheampina ja tiukempina parin normaalipäivän jälkeen. Tuomio oli, että saikkua olisi tullut jos olisin muualla töissä. Kohdunkaula ihan jees edelleen (mulla se oli alussa tosi pitkä, ultralla tsekattuna 5cm ja nyt kuroutunut vain sieltä kohdunpuolelta vähän lyhyemmäksi), mutta periaatteessa siis tässä vaiheessa ei kuulemma olisi hyvä olla kipeitä/säännöllisiä supistuksia. Normaalit harkkasupparit tulee ja menee, mutta levolla niiden pitäisi poistua ja jos ei niin sit on tehty too much.
Ruokahalu alkaa muuten tässä olemaan hieman kateissa, kroppa kerännyt sopivasti onneksi varastoon jo alussa kuten viimeksikin. Painoa on tullut jo lähes 10 kiloa ja olo on kieltämättä sellainen, että mussa on ihan hirveästi nestettä. Katsotaan jatketaanko samaa kaavaa kuin viimeksi, jossa loppua kohden painonnousu hidastui ihan valtavasti vai keräänkö tässä raskaudessa nestekiloja oikein kunnolla. Tämähän on tosi yksilöllistä, mutta itse ajattelen sen niin että niin kauan kun paino tulee järkevällä ja terveellisellä elämällä ei ole mitään väliä, paitsi tietysti siinä vaiheessa jos on jotain raskausmyrkytyksen tai vastaavan oireita.
Nyt mulla alkaa kuitenkin olemaan tilanteita ja päiviä kun ajattelen vain kaihoisasti sinne heinäkuun alkuun. 😀 Nyt on jo vaikea löytää hyvää asentoa ja tuntuu että etenkin tälleen flunssaisena on tosi hankala saada kunnolla happea kun kaikki sisuskalut työntää ylöspäin. 😀 Nyt kuitenkin viimeisellä kolmanneksella eli maali häämöttää, ja aika uskomaton sellainen vieläpä!3
Tänään illasta meillä on muuten 4 d ultra, tällä kertaa ajateltiin mennä sinne myöhäisemmillä viikoilla kun näkyvyys on kuulemma parempi! Innolla odotan! Mukavaa ja aurinkoista tiistaita teille kaikille!