Xenia's day

3 kk:n tiheän imun kausi ja ihana valo uudella talolla

Teksti:
Xenia

Sanonpa vaan, että minut on kyllä ”hemmoteltu piloille” tämän vauvan puolesta kun hän on nukkunut niin hyvin alusta asti – kaikki tavanomaisesta poikkeava siis todella aiheuttaa väsymystä – tunne, jota en ole hirveästi joutunut hänen kanssaan kokemaan.

Meidän pikkuinen sai viime viikolla neuvolassa ensinnäkin rotavirusrokotteen, joka selkeästi aiheutti hänelle vatsanväänteitä – ja aiheuttaa edelleen. Ilmeisesti pahimmillaan oireet voivat olla juurikin viikon jälkeen – mikä on aikalailla juurikin nyt. Hän on ollut tavanomaista levottomampi ja halunnut olla normaalia enemmän lähellä. Ja nyt myös syödä aivan koko ajan kun tiheän imun kausi iski päälle. Normaalisti meidän poika on syönyt kahdesti yöllä. Yleensä ensimmäinen syöttö noin 4 (parhaimmillaan 5 halleluja) tuntia edellisestä syötöstä ja sit sen jälkeen seuraavaan syöttöön on 3 h. Tuolla aikaisen aamun syötöllä on yleensä vedetty sikeitä vielä sinne 7.30-8 asti, joten tosi kivasti on saanut itsekin nukkua. Mutta nyt kolme viimeistä yötä on mennyt niin, että ruokailuja on ollut 4-5 kpl ja hän ei ole halunnut omaan sänkyynsä lainkaan, vaan ähissyt siellä menemään kunnes nostan hänet viereeni (ja minähän nostan, koska saan sit itsekin nukkua.) Huomaan vaan oman selkäni kipeytyvän kun hänen vieressään nukkuessa tulee ensinnäkin jännitettyä kroppaa jotenkin eri tavalla ja lisäksi myös pysyttyä pidempään samassa asennossa (eikä esim käännyttyä kyljeltä kyljelle useamman kerran yössä kuten normaalisti). Viime yönä nukuinkin paremmin kuin kahtena edellisenä yönä, koska ”luovutin” aiemmin hänen omaan sänkyyn menemisensä suhteen. 😀 Vauvavuonna unien maksimointi tavalla tai toisella onkin mun uusin tavoite – ei se, missä vauva nukkuu. 😀

Neuvolasta puheen ollen – hän on jo lähemmäs 7,5 kiloinen ja yli 63cm pitkä. Kasvaa tasaisesti omalla  käyrällään!<3 Hän käyttääkin jo koon 68 vaatteita ja esim pyjamat ovat kokoa 74. Minivaatteet ovat menneetkin jo kiertoon todennäköisesti lopullisesti kun ei tähän taloon tuskin enää lisää vauvoja tule. Ei pitäisi varmaan koskaan sanoa ei koskaan. Mutta se nyt on tällä hetkellä kuitenkin fiilis.

Muuten täällä voidaan oikeastaan tosi kivasti – väsymyksestä huolimatta. Eilen oli kyllä sellainen päivä, että päikkärit olisivat tulleet tarpeeseen, mutta silmät sulkiessani heräsi kundi uniltaan. Meninkin pariin otteeseen koneella sellaiseen mikrouneen, jossa havahdun pään notkahtaessa. 😀 Onko teille tuttua? 😀

Käytiin tsekkaamassa myös meidän taloprojektia ja pakko sanoa, että rakastan tätä valoa tulevassa talossa. Nykyisessä talossa ovat ikkunat vastakkaiseen ilmansuuntaan lähinnä maisemien vuoksi ja valo on paljon kylmempi. Tässä valo on täydellisen epäsuoraa ja etenkin iltapäivästä kauneimmillaan. Mielestäni onkin ihanaa miten erilaiselta koti näyttää eri vuodenaikoina ja eri valossa. Minä esim rakastan kesällä pitää kaihtimet auki lähes aina ja päästää valon sisään. Toisaalta pimeällä on ihana tehdä kodista kotoisa laittamalla kaihtimet kiinni ja lisäämällä paljon pieniä ja himmeitä valopisteitä ympäriinsä. Se on niinkuin work of art kun mä pulailen iltaisin meidän valoja sopivan himmeiksi. Se on lähes koomista.  All in all. Valo on tärkeä juttu, niin luonnonvalo kuin lamput. <3

Mitenkä siellä nukutaan? Vai nukutaanko ollenkaan? Sekin vaihe todnäk edessä kuukauden päästä kun iskee hulinat. 😀 Vauvavuosi on kyllä vaihetta vaiheen perään. 🙂

X