Xenia's day

Ajatuksia elämästä, onnesta ja maallisesta mammonasta

Teksti: Anna.fi

Mulle tulee näistä kuvista niin hyvä fiilis, jotenkin niistä oikein huokuu mulle itselleni se, mitkä asiat arjessa on niitä kaikkein tärkeimpiä. Oli kyseessä sitten kaunis ja värikäs (sekä tietysti herkullinen!) ruoka-annos, rannalla kävely tuulisena kesäpäivänä, koiran toilailut tai se, että osaa vaan hetken ottaa ihan rauhassa. Blogit yleisilmiönä tarjoaa meille jokaiselle jotain. Uskokaa tai älkää, mutta edelleen se antaa mulle valtavasti hyvää mieltä ja paikan jonne voin kerätä niitä kauniita hetkiä elämästä. Miettikää miten mahtava juttu onkaan se, että voin katsoa ajassa taaksepäin ja pelkkä kuvan näkeminen saa mulle paljon muistoja mieleen; siis myös sellaisia joista en ole kirjoittanut mitään. P1010360 Joku viisas ihminen sanoi joskus että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Mutta jos kuvaan liittyy muistoja on tuo sanamäärä loputon. Minä näen allaolevissa kuvissa en vain herkullisia ruokia vaan myös sen kuinka tyttö katseli innoissaan kun näitä ruokia söin. Tai sen, että mies halusi kokkailla mulle ja toi mulle tuon kauniin annoksen pöytään. Elämästä ja arjesta todella pitää olla kiitollinen; jotenkin tää ajatus on vahvistunut mun kohdallani tässä lähiaikoina. P1010374 Monesti puhutaan siitä, että blogit ovat hyvin pintapuolisia ja kuvaavat vain sitä ahh-niin-ihanaa arkea. Hyvä on kuitenkin muistaa se, että kaikkien, siis aivan kaikkien elämässä on myös niitä muita puolia. Harvemmin niitä vähemmän kivoja juttuja haluaa edes kirjoittaa tänne, ne kun ovat usein sellaisia mitä jotkut sit haluavat käyttää tavalla tai toisella aseena sua vastaan. P1010373 Mä voin sanoa rehellisesti että koen olevani etuoikeutettu tällä hetkellä. Rahaa on riittävästi elämiseen, meillä on toisemme, ihana lapsi ja koira sekä katto pään päällä. Mutta, ihan samalla tavalla mä ärsyynnyn kun taas yksi lasku tulee postiluukusta tai kun huomaan että pitää odotella tilipäivään, että kaiken saa maksettua. Ihan samalla tavalla muakin välillä ärsyttää pienen pienet asiat enkä tosiaankaan aina, jokaikisenä hetkenä, jaksa olla positiivinen. Silti mun on sanottava, että olen oppinut olemaan. Siis olemaan siinä mielessä, etten tarvitse niin valtavasti juttuja ympärilleni ollakseni onnellinen. Kauniita asioita voi rakastaa, mutta mitäs sit jos niiden hankinta on itseisarvo tai niitä muuten vain pitää itsestäänselvyytenä? P1010330 Mulla on säästötili jonne olen säästellyt rahaa ja olin ajatellut, että ostaisin itselleni ”palkinnoksi” jonkun laukun tai vastaavan kunhan osaisin päättää minkä niistä vaihtoehdoistani haluan. Sitten totesinkin, että mitäs jos säästäisin sittenkin hieman enemmän ja palkitsen itseni kun olen 1.satavarma valinnastani ja 2. mulla on vaikka pelkästään sitä varten tuplamäärä säästettynä. Näinhän sitä nimittäin säästää ”huomaamattaan” niihin sekä tarpeellisiin että vähemmän tarpeellisiin juttuihin.  Oli se vähemmän tarpeellinen asia sitten matka (mun mielestä tosin hyvin tarpeellinen!:D), laukku, auto, kengät yms, sehän on nimittäin ihan henkilökohtaista. IMG_6655 Tuo tyttö on syntyessään muuttanut hyvin paljon mun maailmankatsomusta ja -kuvaa. Musta on tullut paljon, siis aivan älyttömän paljon säästeliäämpi verrattuna entiseen. Ennen laitoin rahaa paljon enemmän sellaisiin asioihin jotka nyt menee kastiin ”silloin tällöin”. Nyt haluan mieluummin maksaa asuntolainaa mahdollisimman nopeasti pois ja säästää, tähänkin taitaa päteä sanonta ”kaikkea aikansa”. Isäni olisi muuten ylpeä kun kuulisi tämän. Hänen lempilausahduksensa kun on: ” den som spar han har” (säästävällä on). IMG_6678 Tällä en tosiaankaan tarkoita sitä, että olisin muuttunut täysin kitupiikiksi enkä ikinä ostaisi mitään ”turhaa” , mutta ah niin kaunista. Pointtina on se, että haluan mieluummin odottaa jotakin haluaamaani asiaa niin, että sen saadessani voin olla todella tyytyväinen siitä ja ajatella kuinka pitkään ja hartaasti olen vaikka sit laittanut rahaa sivuun sen saavuttaakseni. Ostamisesta kun tulee ostoähky ja ne asiat joihin sitä rahaa pistää on aina vain suurempia kun ei mikään muuten tunnu miltään. Uskon että moni tietää mitä tarkoitan ja varmaan tämäkin asia on nykypäivänä yksi niistä syistä miksi ihmiset ja varsinkin nuoret naiset velkaantuvat. Onnekseni olen kuitenkin käyttänyt järkeäni sen verran etten ole velkaantunut (haha, paitsi asuntolainan verran ja sitä riittääkin sit mukavasti melkein pariksi kymmeneksi vuodeksi, paitsi että säästämällä siitäkin voi päästä nopeammin eroon!) Kultainen keskitie lienee tässäkin asiassa se paras vaihtoehto. Onhan se nimittäin niinkin, että sitä rahaakaan voi viedä mukanaan hautaan. IMG_6667 Aina kannattaa olla säästöjä, mutta elämää ei kannata elää niin, että yrittää pistää joka pennin patjan alle piiloon. Onhan se nimittäin niinkin, että rahalla saa – niin surulliselta kun se ehkä kuulostaakin – elämyksiä. Aina voisi syödä halvemmin (hernekeitto ja roiskeläpät!), matkustaa halvemmin (lapsiperheen painajainen monet välilaskut), ajaa halvemmin (pienin mahdollinen auto ja kauhea stressi siitä mihin kaiken tavaran laittaa) jne. Mutta mun mielestä nää on niitä asioita joista en mielelläni tingi ellei ole pakko. Syömme siis hyvää ruokaa, mutta pyrimme ostamaan tarjouksesta ja muutenkin aina kauden mukaan. Näistä tinkimällä kenties saisi sen satasen kuussa lisää säästöihin, mutta ainakin meille se ruoka on itsessään elämys, sellaisia herkkusuita kun olemme. IMG_6675 Vietettiin Nooran kanssa viikonloppuna tovi jos toinenkin nimenomaan tästä asiasta puhuen. Siitä kuinka me kumpikin olemme kasvaneet valtavasti pelkästään viimeisen vuoden aikana ja mitä olemme itsestämme oppineet sinä aikana. Elämähän on kuitenki yhtä kasvamista koko ajan; siksi en näekään mitään tekemiäni asioita valtavina virheinä vaan elämään kuuluvina kausina jotka oli käytävä läpi että saattoi aloittaa seuraavan kappaleen elämässään. IMG_6669 Nää on ehkä niitä asioita joista ei kauheasti blogeissa puhuta. Raha, rahankäyttö ja ostaminen. Mä tosin ehkä haluaisin tituleerata tämän postauksen mielummin lauseen ”nauti elämästä, säästä ja ole onnellinen” – alle kuin rahankäyttö ja ostaminen. 😀 Loppupeleissä kun fakta on se, että edelleen tietyllä tasolla kauniit asiat tekee minutkin onnelliseksi sillä pinnallisella tavalla. MUTTA, se ei ole se pääasia vaan vain kiva lisä silloin tällöin sen entisen jatkuvamman ostamisen sijaan. Suurin osa postauksessa nähdyistä kuvista vievät rahaa. Marjat maksaa maltaita, herkullinen ruoka jonkun verran. Rannalle päästiin autolla ja noi eläinystävät ei nekään ole sieltä halvimmasta päästä. Nämä asiat ovat sellaisia että ilmankin voisi elää, mutta toisaalta, ainakin minä arvostan tällaisia asioita ja saan niistä niin paljon iloa, ettei niitä rahassa voi mitata. Ne antavat niin paljon verrattuna siihen mitä ottavat, se jos mikä on mielestäni hyvä tapa miettiä sitä mitä kaikkea ympärilleen haalii. <3 Asiallinen keskustelu, omat fiilikset ja kaikenmaailman höpötys on enemmän kuin tervetullutta. Uskoisin että tästä on monella jotain mielipiteitä; mutta pitääkseni kommenttiboxin positiivisena kysyn teiltä; ”mihin te säästätte?” 🙂

Lue myös

X