Xenia's day

Asua lempiväreissä

Teksti: Anna.fi

Huomenta kaikille arkeen paluun keskeltä. Tai no, joka päivähän täällä on ainakin mun osalta samanlainen, että sikäli ei ole väliä onko maanantai vai lauantai, mutta kuitenkin. Eilinen meni alkuun aika rauhallisesti töitä tehdessä ja lukiessa, jonka jälkeen ystäväni tuli kyläilemään koiransa kanssa. Oli huvittava katsoa kuinka vanhempi koiraneiti katseli Maxia silleen, että ”mitä toi nyt tossa oikein sekoilee” ja Max vaan yritti koko ajan päästä toisen tykö häntä heiluen. Tosi hyvin kaksikko kuitenkin tuli toimeen keskenään eikä mitään meteliä ollut. Oli vaan huvittavaa kun kävin jääkaapilla ja sitä avatessa vieressä istuikin kaksi koiraa yhden sijaan. Se on muuten jännä, miten ruokakipon ääni tai mikä tahansa ruokailuun viittaava saa koiran heräämään syvimmästäkin unesta. 🙂 Illalla painuttiin sitten koirakoulun teoriaosuuteen jossa keskusteltiin koiranpennuista ja yleisistä vinkeistä arjen hallintaan. Meille syntyi S:n kanssa keskustelua tämän jälkeen siitä, kuinka usein kaikesta tuodaan ”häpeän” vuoksi vain hyvät asiat esiin. Tuollakin yksi kurssin jäsenistä oli melkeinpä häpeissään silleen, että miksi ihmeessä mun 10 viikkoinen pentu nylkyttää meidän jalkoja???! Siinä vaiheessa kaikkien kurssilaisten kasvoille tuli melkeinpä helpottunut ilme ja sieltä alkoi kuulumaan suunnasta jos toisestakin, että ”joo, niin meidänkin”. 😀 Meillä tämä kokemus tuli pari päivää sitten Maxin iltahepulin aikaan. Mä olin järkyttyä kun näin Maxin nylkyttämässä sänkyään ja olin ihan silleen, että nyt jo. No, luettuani asiasta tajusin sen, että se ei liity seksuaalisuuteen mitenkään vaan on puhtaasti innostuksesta johtuvaa hyvinkin usein. Ahaa elämyksenä sain siis sen, että monesti ihmiset tuo lapsi-arjestaan, koira-arjestaan yms esiin vain ne hyvät puolet ja sitten toinen ajattelee vaan, että mitä vikaa mun lapsessa/koirassa on kun ei meillä ole tuollaista ja sitten siitä tulee kierre, että ei uskalla itsekään tuoda niitä ns ”huonoja” puolia esiin, jotka on ihan luonnollisia. Mikään ei ole täydellistä  jos täydellisyyden mittapuuna on se, että koskaan ei ole mitään vastoinkäymisiä. Ei parisuhde, ei perheen arki eikä mikään, mutta sitä se elämä on ja niin sen kuuluukin olla. Miten sitä osaisikaan arvostaa niitä upeita asioita elämässä jos kaikki olisi aina yhtä ruusuilla tanssimista! Kukaan kasvatettava, oli se sitten lapsi tai koira ei kovinkaan usein ole juuri sellainen kun oppaat antaa ymmärtää ja hyvin usein tulee ainakin jotain takapakkia kasvatuksen suhteen jossain asiassa. Mulla onneksi ollut jonkun verran tietoa pennun käytöksestä kun koira aikasemmin perheessä ollut, mutta monet on olleet ihan järkyttyneitä siitä, että Max saa jonkun hepulin ja ajatelleet sen olevan merkkinä siitä, että koiralla on joku ongelma vaikka kyseessä on ihan normaali käytös. Siitä ei vaan puhuta eikä sitä tuoda esiin kun puhutaan koiranpennuista jotka on monen mielestä pelkästään suloisia ja ihania 24/7. 😀 Nyt kun tuli tämä asioiden kaunistelu esiin tuli toisena juttuna mieleen raskaus ja äitiyteen liittyvät vaivat. Monesti raskaudestakin etukäteen tietää vain sen, että sitä on vain niin kauniin hehkuva, vaikka monella pahoinvointi voi kestää vaikka koko raskausajan ja olo olla heikko kokonaiset 9 kk. Sitten sitä kokee jotenkin epäonnistuneensa tai olevansa erilainen kun ei ole ”oppikirjan mukaisesti” mennyt kaikki. Mäkin olin ihan paniikissa siitä, että ei ollut pahoinvointia ja sitten lueskelin keskusteluja siitä kuinka sitä silloin paljon suuremmalla todennäköisyydellä päätyy tällöin keskenmenoon vaikka oireet voivatkin vaihdella ihmisen ja raskauden mukaan. Sitten raskauden jälkeen koittaa aika jolloin moni nainen haluaisi imettää. Mutta entäs jos se ei onnistukaan? Mulla on ystäväporukassa monen monta äitiä, joilla se ei ole syystä tai toisesta onnistunut. Mä voin rehellisesti myöntää jo nyt, että mulla on tästä asiasta suorituspaineita. Niin kovasti haluaisin lastamme imettää, mutta pelkään sitä, että mitäs sitten jos se ei onnistukaan? Typeräähän sitä on asioita etukäteen murehtia, mutta jotenkin sitä luodaan ympäristön, oppaiden ja muiden äitien kautta niin suuria paineita siihen, miten homman kuuluisi sujua. Ja jos se ei toimikaan niin sitten äiti saattaa tuntea itsensä vajavaiseksi vaikka asian ei näin kuuluisikaan olla. Mä vaan jotenkin toivoisin, että asioista puhuttaessa tuotaisiin esiin myös sitä, että aina ei kaikki mene niinkuin Strömsössä ja siinä ei ole mitään pahaa. Jokaiselle perheelle tulee varmasti jossain vaiheessa raskaampia kausia, oli se sitten heti synnytyksen jälkeen tai myöhemmin kun lapsella on koliikki tai vielä myöhemmin kun lapsella on uhmaikä. Pointtina siis se, että tämä kuuluu asiaan, eikä sitä pitäisi ajatella epäonnistumisena, me ihmiset kun ei olla mitään koneita, jotka toimii aina ennalta määrätyllä tavalla. Ymmärrättekö ollenkaan mitä haen takaa? Näitä ajatuksia on välillä kauhean vaikea pukea sanoiksi, mutta en näe myöskään syytä olla asiaa esiin tuomatta! 🙂 P1010060 Tulipa taas mentyä vähän ohi aiheen..Joka tapauksessa, odotan innolla huomista kurssikertaa kun sitten Max pääsee myös mukaan ja päästään tekemään pieniä koulutusjuttuja! Tänä aamuna käytiin sit eläinlääkärillä ottamassa rokotukset Maxille ja eihän tää tollo edes huomannut mitään piikkiä kun oli niin innoissaan uudesta paikasta. Sanoivat siellä että, rokotukset saattavat aiheuttaa pientä kuumetta, huonoa oloa ja väsymystä, mutta toivotaan, että tuo tahvo pysyy ihan omana itsenään. Varattiin nyt sit vahvisterokotuksetkin ja samalla myös ilmouttauduttiin mukaan pentueskariin, joka on siis pienten pentujen sosiaalistamista varten. Seuraava ryhmä aloittaa tammikuun lopussa, jolloin Max on jo reilusti yli 3 kk, joten hyvä aika aloittaa kun sanovat sosiaalistumisen parhaimman kauden olevan ennen 4 kk ikää, vaikka toki senkin jälkeen homma pelaa, mutta nyt on sille parhaat edellytykset. P1010056 Kysyin muuten lääkäriltä hieman kysymyksiä myös kastraatiosta. Tähän hän vastasi, että varsinkin labbis on rotu, joka ei kaipaa kiveksiään jos ne leikataan pois. Tämä rotu on kuulemma muutenkin aika hmm seksuaalinen ja hän sanoi, että melkein kaikissa tapauksissa perheen ja koiran arki on huomattavasti rauhallisempaa ja helpompaa kun tämä toimenpide suoritetaan. Mä alan nyt jo huomaamaan, että Max ei tosiaan ole mikään ”rauhallinen” vaan pikemminkin aikamoinen jääräpää, joten luulenpa, että meidän tapauksessa tulee tämä homma suoritetuksi. Anyway, sitä ei joka tapauksessa tehtäisi ennen 10-12 kk ikää, joten odotellaan nyt, että millaiseksi Max muodostuu tossa sukukypsyyden kynnyksellä ja tehdään päätös sitten. 🙂 P1010063 Tänään mun pitää hoitaa työhommien lisäksi myös pari veroasiaa ja sitten lukea tenttiin. Taidanpi hoitaa verojutut ensin pois alta, ne kun ei koskaan jostain kumman syystä ole mitenkään kauhean mukavia juttuja. Onneksi tilattiin muuten nyt Nespressolta myös kofeiinittomia vaihtoehtoja kahviin joten voin juoda kahvia silloin kun mieli tekee, nyt kun oon pitäytynyt siinä kupillisessa per päivä etten saa liikaa kofeiinia. Tää pimeys kun saa tekemään mieli kunnon lattea useamman kerran päivässä, joten hyvä, että tällainen vaihtoehto on 🙂 P1010048

Takki: Mango

Neule: H&M

Farkut: H&M

Saappaat: DKNY

Laukku: Prada

Huivi: Acne

Kaulakoru: Glitter

Pidän muuten tosi paljon tästä asusta, varmaankin siksi, että siinä on paljon niitä värejä joista tykkään. Harmaa, sininen, musta ja viininpunainen on mulle klassikkovärejä, joihin palaan joka vuosi uudelleen. Tosin, en voi väittää ettenkö odottaisi kesää ja sitä, että pääsen pukemaan jonkun kauniin, kirkkaan värisen maximekon ruskettunutta ihoa vasten. Tunnen jo tätä miettiessä auringon lämmittävät säteet ihollani ja sen hyvän mielen kun aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta. Tänä kesänä meitä onkin sitten kaiken kaikkiaan neljä Max mukaan lukien, aika ihmeellistä! Jotenkin se ajatus, että yhdessä hetkessä meitä onkin kolme kahden sijaan saa mut joka kerta yhtä häkeltyneeksi. Ei malttaisi odottaa!<3 Noni, nyt alan hoitamaan noita ikäviä asioita, että saadaan ne pois alta. Voimia tähän viikkoon teille, nyt on onneksi taas lyhennetty viikko, joka yleensä menee todella nopeasti! 🙂  

Lue myös

X