Xenia's day

Blue Outfit with my new blue bag

Teksti: Anna.fi
Shirt: Reserved / Jeans: H&M / Shoes: Tory Burch / Bag: Prada / Sunglasses: Ray Ban / Bracelets: Adia Kibur (täältä)

Nyt ole entistä varmempi siitä, että tein oikean valinnan laukun värin suhteen. Tuo sininen on upea ja näyttää todella klassiselta. Tuntuu, että Pradan laukut sopii mun käteen paremmin kuin hyvin, voisinkin tehdä postausta kaikista kaunokaisista, joita siellä sovittelin, ihan vain huvin vuoksi!! 🙂 Vaikka laukkuvarastoni aika täydellinen onkin, kyllä sinne tulee vielä pari laukkua mun elämäni aikana eksymään. Jotkut on kenkäihmisiä, toiset laukkuihmisiä, kolmansia ei saa vaatekaupasta ulos, mutta mä laskisin itseni ehdottomasti laukkuihmisiin. 
Mulle kaunis laukku on usein lähtökohtana koko asulle. En siis mene ensin vaatekaapille ja mieti laukkua sen mukaan, vaan yleensä meen päinvastoin. Valitsen laukun ja asun sitten siihen ympärille. Tällaiseen asuun päädyin eilen kun olin lähdössä tapaamaan ystävääni. Ihanaa oli nähdä pitkästä aikaa, tuntuu, että kesä on mennyt ohi niin nopeasti, että montaa läheistä ei ole ehtinyt nähdä läheskään niin paljon kun olisin halunnut. Onneksi ollaan nyt täällä Suomessa ja kunhan kaikki uudet askareet löytävät oman paikkansa päivässä, hellittää tämä stressikin varmasti. 
Ensi viikon viikonloppuna ollaan menossa maamman ja mamman miesystävän mökille. Mä rakastan sitä fiilistä, mikä järvellä on. Jotenkin niin rauhallista ja seesteistä ja kun siihen yhdistää hyvän seuran, kirjan, hyvän ruuan ja juoman niin ei voisi viikonlopulta enempää toivoa. Sitä seuraavana viikonloppuna ollaan puolestaan Porvoossa juhlimassa veljeni ikääntymistä. Mä kiusaan tässä koko ajan samaan aikaa sekä veljeäni, veljeni parempaa puoliskoa, että S:ää kun kaikilla alkaa tuo kolmenkympin raja häämöttää. Ei siinä musta mitään pahaa oo, mutta toisia on niin hauska kiusotella välillä. Itsekin muistana ajatelleeni 18-vuotiaana, että 25 on ihan aikuinen jo. Mulla on tosin edelleen sellainen fiilis, että mähän oon todella nuori edelleen.
Monet on varoitellut, että ensimmäinen kriisi iskee kun tää neljännesvuosisata alkaa lähestyä, mutta mulla ei ole kyllä vielä mitään. Pikemminkin mä odotan innolla kaikkea tulevaa, mutta tiedä sitten, voihan se olla, että herään 19. joulukuuta aivan kauhusta kankeana. Tästä tulikin mieleen, että onko ihan karmeeta, jos mä odotan jo joulua? Mä yhdistän jouluun aina yhdessäolon, hyvän ruuan ja kotoisan fiiliksen. Jotenkin just sitä, mistä ylipäänsä talvessa ja pimeässä vuodenajassa tykkään. En oo ihan varma vielä siitä, missä tää joulu vietetään, mutta todennäköisesti näillä näkymin Suomessa. S ei malta odottaa, että lumi tulee maahan, enkä mä jaksa odottaa, että pääsen näyttämään S:lle kaunista Suomea, joka on mun mielestä melkeinpä upeimmillaan kauniina, aurinkoisena talvipäivänä tai vaihtoehtoisesti joulun alla kun maassa on jo lunta ja kaupungit näyttävät taianomaisilta kauniine jouluvaloineen.
Mä kuulostan ihan pöperöltä kun kirjoittelen täällä aivan into pinkeänä talvesta ja joulusta, joten lienee parempi lopettaa. Sanokaahan onko siellä ketään muuta, joka jo nyt ajattelee kaihoisasti joulua? 😀

Lue myös

X