Xenia's day

Blue shades with classic beige / Outfit

Teksti: Anna.fi

Tässäpä teille kuvissa toiseksi viimeistä raskausasua, kylläpä onkin kiva kirjoittaa niin. Simppeliä ja klassista beigeä yhdistettynä mustaan ja siniseen, ei voi mennä kauhean pieleen. Nyt jälkikäteen ajateltuna täytyy sanoa, että oli mulla kyllä kaikin puolin mukava raskaus viimeisen parin viikon tukaluuskin huomioiden. Ihan viimeiseen asti saatoin toimia melkeinpä normaalisti ja vielä edellisenä iltana ennen supistusten alkua kävin kunnon lenkilläkin ja olinkin ihan varma siitä, että raskaus menee varmasti yliajalle kun olo oli kohtuullisen energinen; tein muun muassa ruokaa valmiiksi pakkaseen. Nyt on kuitenkin sit aika pakkailla niitä muutamia raskausvaatteita pois ja alkaa katselemaan niitä omia ”normaaleita” vaatteita sillä silmällä. Mulle tuli tuohon h-hetkeen mennessä aika lailla tasan 13 kiloa lähtöpainosta, joka on mun mielestä oikein hyvä. Tai siis, onhan siinä varmasti muutama kilo sitä itseään, mutta pakko sanoa, että koskaan en ole aiemmin ollut niin ”välinpitämätön” omasta painostani kuin nyt. Kävin aamusta vasta ensimmäisen kerran vaa’alla sitten synnytyksen ja nyt painoa oli tippunut reilut 6 kiloa. Toki haluan saada tämän mahan vielä kiinteäksi jne, mutta se ei ole se pääasia nyt, vaan tuon pienen hoitaminen ja hoivaaminen ja tietenkin samalla siinä itseni pitäminen terveenä. Juuri palailin taas vaunulenkiltä ja soittelinpa mä neuvolaankin jo peruttaakseni huomisen ajan joka oli annettu päivää ennen syntymää jos vaikka oltaisikiin yliajalle menty. Seuraavaksi aletaankin sit katsomaan tuon pienen kehitystä mahan ulkopuolella, eli siellä tulee kyllä käytyä tulevaisuudessakin, tosin ehkä hieman vähemmän tukalissa ja ”odottavaisissa” tunnelmissa. P1010283 Viime yö meni kaikin puolin hyvin, vaikka neiti olikin pirteä kuin peipponen varmaan kaksi tuntia syömisen jälkeen ja tuo ruokapaussi venyikin sit kolmeksi tunniksi useamman ruokakerran kera. 😀 Luonnollisestikaan ei tuo päivän ja yön ero ole vielä ihan hanskassa ja ei kuulukaan olla, siihen menee tietysti aikaa. Onneksi mulla on kuitenkin mahis ottaa tänäänkin nokoset esim päiväkävelyn jälkeen kun pienikin nukkuu samaan aikaan.

 P1010281

Sen verran on sanottava S:stä, että ei meidän tyttärellä voisi parempaa isää olla. Hän on niin hienosti ottanut vastuuta ja toppuuttelee mua aina välillä nukkumaan, että heillä voi olla vähän isä-tytär aikaa. Meille tämä tilanne on tietenkin aika monesta poikkeava että S:kin on kotona, joten toki yritämme ottaa siitä kaiken irti niin että meistä kumpainenkin luo heti pienestä pitäen suhteen tuohon ihmeeseen ja minä saan siinä samalla apua siinä mielessä, että voin tehdä päivisin töitä ja ottaa sitten vaikka ne unet kun siltä tuntuu ruokailuiden välissä. <3 P1010282 Pakko muuten sanoa, että mun rintoja kivistää ku viimistä päivää; nää on aivan valtavat. 😀 Kävelin tuossa suihkusta tullessani peilin ohi ja oli pakko pysähtyä niitä pällistelemään, jotenkin näyttivät niin huvittavilta jo hyvinkin paljon pienentynyttä vyötäröäni vasten. Mutta, olen iloinen siitä, että homma toimii, jotenkin kumminkin ajatuksena on kauhean ihanaa se, että mun keho voi ruokkia lapsemme ja siinä samalla saan olla lähellä häntä. P1010279

Mekko: Evechic

Takki: Burberry

Toppi: Cubus

Leggingsit: Seraphine

Kengät: The Jacksons

Laukku: Prada

Aurinkolasit: Ray Ban

Käytiin muuten eilen pikaisesti ostamassa pari pienempää bodya tytölle ja kokeilin siinä samalla paria paitapuseroa H&M:ssä. Ajattelin että voisin käydä toisen niistä hakemassa pääsiäistä varten, meillä kun on sitten perhepäivällinen luvassa ja haluaisin jotain ”uutta” kivaa itselleni nyt kun maha antaa taas myöten. Mitään älyttömiä määriä en viitsi vielä ostella vaatteiden osalta kun kroppa tässä muotoutuu varmaan vielä aika paljonkin. Tuntuu että nestettä lähtee kehosta ihan kauheeta vauhtia ja maha pienenee ihan silmissä joka päivä, yritän siis pärjätä omilla vaatteilla ja valikoida sit sellaisia juttuja jotka mahtuu jo päälle, farkut kun tuskin mahtuu lanteista sitten lainkaan. 😀

Ähh, nyt odotan niin kovasti kaikkea tulevaa ja innolla myös sitä, että S:n vanhemmat ja veli pääsevät tänne Suomeen uutta perheenjäsentä tapaamaan. Tää tulee varmaan ajoittumaan tuonne toukokuun alkuun samoille ajoille kun S:llä on synttärit. On hassua muuten huomata kuinka se äidillinen ylpeys on ihan huipussaan kun kuvia tekisi mieli napsia koko ajan ja lähettää ties kelle. Onneksi pyrin pitämään järjen tässä kädessä ja ottaa niitä muistoja talteen sit vain itsellemme (ja isovanhemmille joille niitä kuvia ei kuulemma voi liikaa lähettää.. :D). Nyt on muuten ihan tosissaan myös keväiset lämpötilat ja mäpä korkkasin eilen baltsukauden, saappaat on siis nyt ainakin hetkeksi historiaa. Kaikki ulkotakkinikin mahtuivat jo päälle, joten voitte arvata kuinka into pinkeänä mä täällä eilen olin.  Nonni, nyt mä alan miettimään lounasta ja teen töitä kunnes tyttö herää. En nyt muuten tiedä siitä miten hänestä puhua, emme halua nimeä täällä kertoa (valitettavasti sekin on joillekin ihmisille hyvä kohde sanoa jotain ilkeää ja pientämme en halua asettaa alttiiksi minkäänlaiselle arvostelulle, oli kyse sitten nimestä, ulkomuodosta yms), mutta tuntuu hassulta puhua aina vain tytöstä. No, täytyy miettiä hieman tätä, saa nähdä mitä keksimme. Mut nyt ihan oikeasti sitä lounasta, maha kurnii jo kauheesti ja jääkaappi ammottaa tyhjyyttään, turvautunen siis puuroon ja marjoihin, ne kun toimivat ihan varmasti! 🙂 Mukavaa ja aurinkoista tiistain jatkoa teille kaikille!<3

Lue myös

X