Xenia's day

Ensimmäiset viikot vauvan kanssa

Teksti: Xenia

Miten nämä viikot meneekin niin nopeasti, että edellisestä postauksestakin on jo viikko? Tuntuu, että istumaan ei juurikaan ehdi ja päivä menee yhdessä silmänräpäyksessä. Nyt vauva on lauantaina kolme viikkoinen ja arki on alkanut rullaamaan. Vanhemmat kaksi poikaa aloittivat tänään 8 kk:n kotonaolon jälkeen päiväkodin, joten siinäkin mielessä täällä on päästy takaisin normaaliin arkeen. Ensi viikosta alkaa vielä koulu, joten sit munkin arki muuttuu melkoisesti kun palaan kunnolla töiden pariin – tai siinä määrin kun vauva sen sallii. 😀

Vauva on ollut toistaiseksi kohtuu ”helppo” tapaus. Ruoka maistuu hänelle todella hyvin ja imuote on hallussa. Itseasiassa mä enemmänkin kamppailen sen kanssa, että rinnat on koko ajan niin täynnä, että ne ovat ihan kipeät. Ja en halua pumpatakaan liikoja pois kun tuotanto siitä vaan kasvaisi. En nyt yhtään muista edellisten vauva-ajoilta, mutta ehkä se maidontuotanto tästä vielä tasoittuu kysyntää vastaavalle tasolle – toivotaan.

Yöt menee ihan mukavasti kun vauva nukkuu mun vieressä. Olen perehtynyt erikseen ns ”turvalliseen” yhdessä nukkumiseen kun nyt ekan kuukauden verran sitä ainakin tulen tekemään. Koen tällä tavoin kuitenkin saavani nukkua paljon enemmän kun imettämiset hoituu makuulla ja puolihorroksessa ja vauvakin rauhoittuu helpommin kun on mun vieressä. Mutta varmaan viikon sisään alan yrittää siirtää häntä omaan mooseskoriinsa – huomaan nimittäin, että oma niskani on aivan jäykkänä kun siinä kuitenkin jännittää varmaan kehoa tiedostamattaan kun vauva on vieressä. Tai minä ainakin – toisaalta en ole kyllä mikään hyvä nukkuja muutenkaan, joten vielä vähemmän kun joku on vieressä. 😀 Normaalistikin olen nukkuja sellainen, että I need my space, vaikka onhan se aika ihana myysailla vauvan kanssa etenkin hänen ollessaan ihan pieni!<3

Vatsavaivoja hänellä on jonkin verran, mutta ei toistaiseksi mitään sen kummempaa. Maitoa hän ahnehtii välillä etenkin iltaisin niin paljon, että puklailee sitä ylös ja maitoa heruu lisäksi niin nopeasti, että hän nieleksii maidon lisäksi ilmaa. Vauvana hän muistuttaa eniten meidän vanhinta poikaa, hänkin ylisöi välillä. 😀 Huomenna nähdään neuvolassa miten hän on kasvanut, mutta oman lihasmuistin perusteella painoa on kyllä tullut paljon – hän tuntuu jo selkeästi raskaammalta ja koko 50 ja aika monet 56 koon vaatteista on jo liian pieniä. Tietyllä tavalla aika katkeransuloista kun pakkailen jo osaa pienistä vaatteista pois todennäköisesti viimeistä kertaa. Nyt on nimittäin sellainen fiilis, että meidän perhe on nyt koossa eikä ole toivetta enää vitosesta. Never say never, mutta en muista kokeneeni samanlaista fiilistä ennen. <3

Sellaisia kuulumisia nyt täältä päin. Nyt ruuanlaiton pariin eli vauva varmaan heräilee ihan pian. 😀 Viimeistään siinä vaiheessa kun ruoka on valmis ja olen istumassa syömään. 😀

X